Yritysten kuntaunelmat
Ilmastotyössä on lupa unelmoida – nimittäin kunnasta, joka mahdollistaa yritysten kestävämmän toiminnan ja tarjoaa siinä samassa kuntalaisille mahdollisuuden vaivattomampaan ja vähäpäästöisempään arkeen.
Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden kutistuminen, ekosysteemien saastuminen ja luonnonvarojen ylikulutus ilmentävät vallitsevaa kestävyyskriisiä, joka asettaa myös yritystoiminnalle uudet reunaehdot. Suomen yrittäjien tekemän Ilmastonmuutos muokkaa markkinoita -raportin mukaan ilmastonmuutoksen hillintä on yritysten etu, koska sen vaikutukset näkyvät väistämättä niin talouden kehityksessä kuin yrittäjien toimintaympäristössä.
Kuntaliiton verkkosivulla Mika Määttä kirjoittaa vihreän rakennemuutoksen tuovan mukanaan muun muassa bio- ja kiertotalouden sekä puhtaan teknologian ympärille keskittynyttä yritystoimintaa ja uusia työpaikkoja. Myös ammattirakenteessa ja toimialojen painotuksissa nähdään muutoksia EU:n vihreän kehityksen ohjelman vanavedessä.
Töitä täytyy tehdä, jotta kuntien päätöksenteossa osataan huomioida eri alojen eri kokoisten yritysten tarpeet lipsumatta ilmastotavoitteista ja luonnon monimuotoisuuden vaalimisesta. Sitä kuinka kuntien ja yritysten yhteinen matka kohti vähäpäästöisempää tulevaisuutta toteutuu, täytyy kysyä tietysti itse yrityksiltä.
Elinehtona vähäpäästöisyys
Hyvinkäällä Sveitsin luonnonsuojelualueen kupeessa toimiva Sveitsin hiihtokeskus on astunut omistajavaihdoksen kautta uuteen aikaan. Yrittäjä Matias Petäistön johdolla keskus liittyi uusiutuvaa sähköä käyttävien hiihtokeskusten joukkoon, ja myöhemmin talvella Sveitsistä tuli myös POW Finlandin yhteistyökumppani.
Kyytiä sai ensitöikseen Sveitsin vanhentunut lumetusjärjestelmä: polttoaineella toimiva kompressori korvattiin uusiutuvalla sähköllä toimivalla lumetuskoneistolla. Petäistö uskoo, että moni asiakas pitää päätöstä uusiutuvaan sähköön siirtymisestä tärkeänä, ja kertoo valinnan poikineen pelkästään positiivista palautetta.
“Henkilökohtaisesti kyllä uskon, että kaikki muutkin alalla olijat valitsevat uusiutuvan energian, koska hiihtokeskukset tarvitsevat kohtuullisen paljon energiaa toimiakseen ja ilmaston säilyminen on elintärkeää myös elinkeinomme kannalta.”
Hiihtokeskukseen lokakuussa 2020 rantautuneella uudella yrittäjällä on paljon suunnitelmia, joista on puhuttu jo kaupunginkin kanssa.
“Kestävyysloikista ajatuksissa ehkä lähimpänä ovat sähköautojen latauspaikkojen kartoitus keskukselle ja kulkuyhteyden saaminen perille keskukseen, sillä nyt kävelymatkaa kertyy lähimmältä bussipysäkiltä noin kilometrin verran. Juna-asemalta taitaa matkaa olla jopa neljä kilometriä.”
Kyseessä olisi suhteellisen pienimuotoinen reittimuutos Hyvinkään paikallisliikenteeseen, joka hyödyttäisi niin hiihtokeskuksen asiakkaita kuin kaupunkia. Jo alkaneita keskusteluja reitin mahdollisuuksista tullaan Petäistön mukaan jatkamaan kaupungin kanssa.
“Kaupungin intresseissä on, että liikuntapaikoille pääsisi sujuvasti. Meidän mielestä olisi hyvä, että yhteys keskukselle olisi mukana kaupungin julkisen liikenteen tarjonnassa.”
Petäistö kertoo, että pyrkimyksenä on kehittää Sveitsistä mahdollisimman hyvä lähiliikuntapaikka.
“Uskotaan, että työ johtaa myös vähäpäästöisempään lopputulokseen, jotta lähialueiden asukkaiden ei tarvitse lähteä harrastamaan kauemmas.”
Yritystoimintaa tehdään Sveitsissä vuorovaikutuksessa kaupungin kanssa, ja Hyvinkäästä yrittäjällä on pelkästään hyvää kerrottavaa.
“Kaupungissa on aivan huikeat liikuntamahdollisuudet verrattuna mihin tahansa muualle, ja tästä näkökulmasta pidän kyllä Hyvinkäätä esimerkillisenä lähiliikuntapaikkojen tarjoajana.”
Vastuullinen matkailu on tullut jäädäkseen
Korona-ajan liikkumisrajoitukset ovat muuttaneet matkailualaa silminnähtävästi herätellen kysymyksiä myös matkailualan vastuullisuudesta. Kun maiden välistä matkailua on viruksen takia jouduttu rajoittamaan, ovat kotimaan matkailukohteet saaneet osakseen aivan uutta nostetta.
Rovaniemellä majoituspalvelu Hostel Café Kotia pyörittävä yrittäjä Tuulia Repo uskoo koronan vaikuttaneen laajemminkin ihmisten ajatuksiin matkailusta.
“Luulen, että nyt vastuullisuus korostuu entistä enemmän. Ymmärretään sekä matkailun suorat ja epäsuorat vaikutukset. Yhä useampi ihminen haluaa tehdä reissullaan valintoja, jotka kuormittavat ympäristöä mahdollisimman vähän.”
Esimerkillä johtamista
Rovaniemellä luonto on näkyvästi läsnä, ja se on myös yksi alueen matkailun vetonauloista. Repo katsoo kaupungilla olevan kuitenkin paljon käyttämätöntä potentiaalia luonnon ja puhtauden korostamisessa. Kestävyysasioissa on kirittävää, ja Revon mielestä viesti kunnan puolelta saisi olla voimakkaampi.
“Kunta voisi näyttää toiminnallaan esimerkkiä yrityksille. Se on iso toimija, joka voisi asettaa suuntaviivat muillekin toimijoille käyttämällä ja tukemalla palveluita, jotka olisi tuotettu mahdollisimman kestävästi ja vastuullisesti”, Repo visioi.
Muistellessaan Hostel Café Kodin toiminnan alkutaivalta Repo huomauttaa, ettei kestävyysasioita otettu kunnan puolelta esille juuri missään. Hän toivoo, että, kuntatasolla ohjattaisiin ja tuettaisiin yrityksiä vastuulliseen toimintaan.
“Kunnalta voisi saada neuvoja esimerkiksi yritystoimintaa aloittaessa ja vastauksia silloin esille nouseviin kestävyyttä ja vastuullisuutta koskeviin kysymyksiin.”
Matkailualalla vastuullisuudesta ja kestävyydestä viestitään usein sertifikaattien avulla. Repo korostaa, että kestävyyssertifikaatit voivat olla monelle pienemmälle yritykselle suuria kustannuseriä. Tässäkin asiassa kunta voisi olla yrittäjien avuksi esimerkiksi tukemalla pienempiä yrityksiä.
“Kunta olisi toimija, joka voisi ostaa yrityksille sertifikaatin, kun yritykset olisivat saaneet mukautettua toimintansa niin, että ovat sen sertifikaatin arvoisia. Olisi hienoa, jos kunta pystyisi siinä tukemaan kaikkia tasapuolisesti. Ylipäätään olisi hyvä, jos yritystukia myönnettäisiin enemmän kestävyyskriteereihin painottue.”
Kannattaa pitää haloota
Hostel Café Kodissa vastuullisuus on kaiken toiminnan lähtökohta. Yritys on mukana kansallisessa Visit Finlandin Sustainable Travel Finland -ohjelmaa, jossa tavoitteena on saada ohjelman myöntämä laatuleima seuraavan kolmen vuoden aikana.
Majoituspalvelun kotisivuilta löytyvä vastuullisuusosio on kattava ja antaa asiakkaille selkeän kuvan, kuinka yrityksessä toimitaan ekologisen, sosiaalisen, kulttuurisen kuin taloudellisen vastuullisuuden näkökulmasta. Hostel Café Koti työllistää paikallisia ihmisiä ja palveluita, kannustaa ihmisiä vähäpäästöiseen liikkumiseen, käyttää uusiutuvaa sähköä, osallistuu paikallisen kulttuurin tukemiseen ja suosii ruokahankinnoissaan paikallisia tuottajia.
Aluksi vastuullisuudesta ja kestävyydestä ei kuitenkaan osattu pitää meteliä, sillä Revon mukaan ajateltiin, että kestävät valinnat ovat itsestäänselvyys kaikilla yrityksillä.
“Myöhemmin ymmärrettiin, että kyllä siitä kannattaa pitää haloota, koska se ei olekaan niin itsestäänselvyys kaikille. Pitää näyttää mitä tehdään ja mitkä asiat ovat meille tärkeitä.”
Vastuullisesta toiminnasta on rovaniemeläisellä hotellilla saatu kiitosta jo ennen vastuullisuusosion lisäämistä verkkosivuille. Repo kertoo ihmisten kehuneen yrityksen tapaa tehdä asioita ja kokee vastuuliisuuden kannattavan jo ihan henkilökohtaisista syistä.
“Yrittäjänä on helpompi nukkua yöt, toimia ja tehdä, kun tietää, että yrittää tehdä asiat mahdollisimman hyvin niillä resursseilla mitä on. Kyse on yhteisöllisyydestä, sillä nämä asiat ovat kaikkien vastuulla.”
Tuulia Repo
Kumpi tulee ensin, latauspiste vaiko auto?
Sähköautojen latausverkostot kuten biokaasuasematkin ovat esimerkkejä kuntien ilmastotavoitteita edistävästä infrastruktuurista.
Sähköautojen latausverkoston kattavuuden kannalta merkittävä uudistus syntyi lokakuussa 2020, jolloin eduskunta hyväksyi latauspisteiden määrää koskevan lakiuudistuksen. Se velvoittaa kunnat rakentamaan laissa säädetyn määrän latauspisteitä tai valmiuksia latauspisteille niin liike- ja julkiskiinteistöihin kuin asuinkiinteistöihin ja niihin liiittyviin pysäköintirakennuksiin.
Sähköautojen latausverkostoja kansainvälisesti tarjoavan Virran latausverkkojen maajohtaja Aleksi Patana korostaa, että kuntien omien kiinteistöjen suunnittelu on hyvä aloittaa nopeasti tämä lakiuudistus mielessä pitäen.
“Viesti EU:sta ja Suomen valtiolta on selvä: latauspisteet mahdollistavat osaltaan vihreän siirtymän liikenteeseen.”
Uusi laki velvoittaa kuntia, mutta sen voi nähdä myös kannustimena. Patana kuvailee klassisen muna vai kana -asetelman liittyvän vahvasti liikenteen sähköistymiseen. Ilman toimivia latauspisteitä kuntalaisia on vaikeampi kannustaa vähäpäästöisempien ajoneuvojen hankintaan.
“Jos julkisia latureita ei seudulla ole, ei niitä sähköautojakaan sinne ilmesty. Latausverkoston pitää olla luotettava, jotta sähköauton uskaltaa hankkia”, Patana painottaa.
Jotta latausverkosto kasvaisi mahdollisimman nopeasti, olisi Patanan mielestä kuntien kannalta investoinnit fiksua aloittaa mahdollisimman nopeasti.
“Kuntien tärkein tehtävä on toimia tämän kasvun mahdollistajana ja investoida itse latausratkaisuihin viimeistään 2024 mennessä, mihin nykyinen lakikin ne ohjaa. Omien investointien toteuttamisen lisäksi kunnat voivat nopeuttaa latausasemien lupaprosesseja ja sallia kaupallisten toimijoiden latureiden asentamisen kunnan alueille ja kiinteistölle.”
Jo 30 eri maassa toimiva Virta keskittyy itse maailmanlaajuiseen latausliikennekauppaan. Sen yksittäisiä latauspisteitä kunnille Suomessa tarjoavat monet paikalliset ja valtakunnalliset energiayhtiöt sekä sähköasennusyhtiöt. Kun mukana on kunta ja paikallinen energiayhtiö, ovat latauspisteet Patanan mukaan osa paikallisuutta korostavaa kokonaisuutta.
Myös kuntien saavutettavuus tulee kysymykseen, kun autokantaa muutetaan vähäpäästöisempään suuntaan. Patanan mielestä kuntien kannattaa investoida latauspisteisiin, sillä ne tuovat eloa kuntakeskuksiin ja voivat mahdollisesti tukea paikallisia yrityksiä.
Latausverkkoa pitkin lumille
Harvemmin asuttujen kuntien liittyminen latausverkostoon kiinnostaa erityisesti talviharrastajia, joiden loma- ja harrastusmatkat suuntautuvat usein Suomen pohjoisosiin. Tällä hetkellä latauspisteitä löytyy pohjoisen laskettelukeskuksista ainakin Leviltä, Pyhältä ja Rukalta. Pohjoisen latausverkkoja ei suunnitella ainoastaan paikallisille, vaan lataajia on kausittain määrällisesti paljon myös Ruotsista ja Norjasta.
Patanan mukaan sähköisten ajoneuvojen hankinnassa on tapahtunut yllättäviäkin kehityskulkuja. Samalla hän kuitenkin huomauttaa Suomen alueellisesta epätasaisesta kehityksestä latausverkkojen osalta.
“Lapissa täyssähköautojen ja lataushybridien hankkiminen on ollut kasvussa muuta maata nopeammin suhteessa alueen väestömäärään. Alueellisesti Itä-Suomi on vielä haasteelliisempi ja hitaammin kehittyvä kuin pohjoinen Suomi. Latausverkoston pitää olla hajautettu, jotta ihmiset voivat luottaa siihen, että lomareissulle lähtiessä auton saa matkan varrella ladattua. Harvemmin asutuilla seuduilla kaivattaisiin kyllä valtion tukea latauspisteiden rakentamiseen,” Patana korostaa.
Sähköautot osana liikenteen vihreää siirtymää
Mahdollisuuksien rinnalla liikenteen sähköistyminen herättää myös huolia akkumineraalien vaatiman kaivostoiminnan vaikutuksista ympäristöön ja ihmisiin. Suomen kaivoslakiin on vaadittu muutoksia Kaivoslaki Nyt-kansalaisaloitteella, ja esimerkiksi Kuntaliitto on tukenut kaivoslain päivittämistä vedoten kuntien vaikutusmahdollisuuksien parantamiseen kaivosasioissa.
Liikenteen päästökehityksen näkökulmasta Patana näkee sähköautoissa kuitenkin monia etuja polttomoottoriautoihin nähden. Ensinnäkin sähköautojen hyötysuhde, eli akun kyky muuttaa energia liikkeeksi, on polttomoottoriautoja parempi. Sähköautolla se on noin 90 prosenttia, kun polttomoottoreilla tämä on vuodenajasta riippuen noin 20–40 prosenttia. Lisäksi akuilla on huomattavan pitkä elinkaari.
“Sähköautojen jälkeen akkuja voidaan hyödyntää sähköverkkojen kuorman hallinnassa, sähkön varastoinnissa ja uusien akkujen materiaalina mineraaleja kierrättämällä. Polttomoottorissa polttoaine palaa ilmakehään ilmastoa lämmittäviksi kaasuiksi, kun taas akku on edelleen hyödynnettävissä muilla tavoin.”
Tällä hetkellä akkuja poistuu käytöstä vielä sen verran vähän akkujen pitkän elinkaaren vuoksi, että näiden kierrättämiseen erikoistuneilla tahoilla on valtavasti lisää kapasiteettia kierrättää suurempikin määrä akkuja. Koska akut pysyvät keskimäärin 10–20 vuotta käyttökelpoisina ajoakkuina, niiden tuloa kierrätettäväksi pitää odottaa.
“Akkumineraalien kierrättäminen on taloudellisesti uusien neitseellisten raaka-aineiden louhintaa kannattavampaa”, Patana huomauttaa.
Myös akkuihin ladattavan sähkön tuotantotavoilla on päästöjen näkökulmasta väliä – kulkeeko auto fossiilisista vai uusiutuvilla energialähteillä tuotetulla sähköllä?
Tahtotila on sama asiakkailla ja Virralla. Patanan mukaan suuri osa Virran asiakkaista suosii jo tuuli-, vesi- tai ydinvoimalla tuotettua sähköä latauspisteissä.
Liikenteen kestävyysmurros syntyy vuorovaikutuksesta
Patanan mukaan kunnat ovat liikenteen päästövähennystalkoissa suunnannäyttäjiä. Positiivista on, että monissa kunnissa latauspisteet ovat jo hyvällä mallilla.
“Se on pitkälti asenteesta kiinni, että otetaan liikenteen sähköistyminen kuntien budjetissa huomioon. Virta tuottaa kansainvälisellä tasolla parhaita ratkaisuja, joita kunnat ja paikalliset yritykset voivat hankkia kotimaisilta Virran ratkaisujen jälleenmyyjiltä.”
Latausverkostojen rakentuminen on kuntatason yhteistyötä, jossa vaikutusmahdollisuuksia on kuntalaisilla, yrityksillä ja kuntapäättäjillä. Kunta voi tarjota latauspisteelle paikan tai vastaavasti yrityskeskittymä voi hankkia käyttöönsä latauspisteen, josta koko kunta hyötyy. Patanan mukaan kuntalaisilla on oma merkittävä roolinsa sähköisen liikenteen edistymisessä.
“Kannattaa lähestyä kuntapäättäjiä ja yrittäjiä positiivisin mielin ja ehdottaa, mitä jos tehtäisiin näin. Toki myös äänestämällä ehdokkaita, jotka ajattelevat ympäristöasioita ja jotka eivät pelkää teknistä murrosta, voi saada aikaan muutosta.”
Lopulta muutoksessa ei ole kyse niinkään asenteista vaan vääjäämättömästä kehityksestä. Koko muuta Suomea ei kannata jätää jälkeen, saatikka muuta maailmaa.
“Nyt ei enää olla edelläkävijöitä, jos tuodaan kuntaan latauspiste, vaan perästä hiihtäjiä. Tässä tehdään tulevaisuutta kaikille, ja siksi on edettävä ympäristöarvot edellä. Ei voi julistaa, että täällä on vain dieselautoja, sillä se ei tulevaisuudessa ole edes mahdollista”, Patana muistuttaa.
Lue lisää POWin kuntavaalikampanjasta:
Kuntapolitiikka – Ketä kiinnostaa?
POW- lähettiläiden vahva viesti: meillä kaikilla on valta vaikuttaa ilmastopolitiikkaan
