Retkellä Euroopassa – tie edessä, renkaat alla

Perhosia vatsassa, reput pyörän molemmin puolin, teltta köytettynä tangon etupuolelle ja navigaattori valmiina opastamaan kohti Ranskan rannikkoa Euroopan halki. Haaveena aallot ja surffi, heti pyöräilyn jälkeen.

Useimmiten oletamme, että nähdäksemme uutta ja erilaista, meidän täytyy matkustaa mahdollisimman kauas. Lentää yli merten löytääksemme jännittävämpiä kokemuksia ja irrottaaksemme arjestamme. 

Samaan aikaan monet meistä taistelevat lomalla aikaa vastaan, kun mahdollisimman paljon ja pitää saada koettua, nähtyä ja tehtyä rajatussa ajassa. Viikonloppureissu houkuttaa, sillä ajatus matkasta Keski-Euroopassa on halpaa kuin makkara ja kohteessa ollaan lentäen vain parissa tunnissa. Seikkailun ytimessä tuntuu yhä olevan tiukassa ajatus siitä, että enemmän on enemmän ja loma = lento.

Tapoja nähdä ja kokea on monia ja erilaiset tavat matkustaa tuovat uusia oivalluksia matkustamisen normeihin. POWilla puhumme paljon lähimatkailun ja maata pitkin matkaamisen puolesta – ja aiheesta. Globaalisti lentoliikenteen päästöt vaikuttavat merkittävästi ilmastonmuutokseen: niiden osuus matkailun päästöistä on 40 prosenttia. Samaan aikaan kun tavoiteltava henkilökohtainen vuosittainen hiilijalanjälki tulisi olla vuoteen 2030 mennessä 2500kg CO2e, suomalaiset aiheuttavat asukasta kohden mitattuna maailman toiseksi eniten lentopäästöjä.

Entä miltä näyttää reissu, jonka tavoitteena ei olekaan matkata mahdollisimman kauas lyhyessä ajassa?

Anna on päättänyt tehdä seikkailun, jossa omaa ympäristöä tutkataan noin 80 kilometriä kerrallaan ja matkaa käydään lihasvoimin. Matkan pituus ei ole vielä tiedossa, eikä liian kovien tavoitteiden asettaminen tunnu oikealta tämänkaltaiselle reissulle. 

Reissulta Anna odottaa hauskoja kohtaamisia ja samantyyppisiin ihmisiin törmäämistä sekä luonnossa olemista, ihan itsekseen. Toisaalta myös reissun tuomat haasteet ja odottamattomuus kutkuttelevat.

‘’Siellä voi sattua kaikenlaista. Se on se kolikon toinen puoli – toisaalta jännittää, että mitä käy, mut sit toisaalta siellä taas tapahtuu odottamattomia asioita myöskin.’’

Ajatus pyöräretkestä on muhinut ajatuksissa jo vuodesta 2017. Muun muassa erilaiset vaikuttajat ja pyöräseikkailijat somessa kuten Markus Kauhanen ja Nomadstrail ovat toimineet inspiraationa retkelle, mutta yhtenä isona motivaattorina retken toteutukselle on toiminut ajokortittomuus ja ajatus siitä, että ‘’jollakin pitää päästä.’’

Anna huomauttaa, että retkipyöräily on yksi askel kauemmas ‘’normimatkustamisesta’’ – viitaten siihen, että kohteeseen lennettäisiin.

‘’Onhan sekin yksi syy [tälle reissulle], että mä en halua lentää.’’

PYöräilijä vai seikkailija?

Kyseessä on Annan ensimmäinen tämän kokoluokan pyöräretki, vaikka kilometrejä pyörän päällä on kyllä kerrytetty commute-pyöräilyn muodossa jo pitkään muun muassa omilla työmatkoilla ja vapaa-ajalla liikkuessa paikasta toiseen. Kuten arjessakin, pyörä toimii matkanteon vesselinä.

‘’Mä pyöräilen aina joka paikkaan, kun mulla ei oo ajokorttia. Laskin, että pyöräilen joka viikko noin 100 kilometriä.’’

Pyöräilijäksi Anna ei kuitenkaan itseään identifioi.

‘’Mä haluan vaan retkeillä. Pyöräily nyt vaan sattuu olemaan se ‘way of transport’.’’ […] Ei musta tunnu, että mä oon silleen niin sanotusti pyöräilijä. Mä oon enemmänkin seikkailija.’’

Seikkailu tarkoittaa Annalle sitä, että uskaltaa tehdä jotain, mitä ei ole aikaisemmin tehnyt. Seikkailuja voi hänen mielestään löytää ihan pienistäkin asioista. ‘’Arkipäivässäkin on seikkailuaspekteja.’’ Anna nostaa esimerkiksi muun muassa eri kulkuneuvolla työmatkan tai kaverille matkaamisen.

Liian usein puhumme kestävämmistä valinnoista ikään kuin luopuisimme jostain paljon paremmasta, sen sijaan, että puhuisimme siitä, mitä parempaa nämä valinnat voivat tuoda mukanaan. Ehkä nämä pienet muutokset omissa matkustustottumuksissa ja näkökulman vaihdos matkan toteutustavassa voivat mullistaa myös ajatusta siitä, mikä on lopulta tärkeää. 

On totta, että pyöräretkeily tuo mukanaan erilaisia haasteita ja matkan päällä on oltava valmis erilaisiin vastoinkäymisiin. Annan omin sanoin kuitenkin ‘’kaikesta aina selviää’’. Anna nostaakin esille ajatuksen siitä, että on kiva haastaa itseään erilaisella matkustustavalla – esimerkiksi junalla matkaaminen tuntuu äärimmäisen helpolta myös Euroopan sisällä. 

Sen sijaan, että puhumme maata pitkin matkaamisesta vaivalloisena ja hankalana, ehkä kyseessä onkin vain opettelukysymys. Eikö kuitenkin ole niin, että mitä tarpeeksi teemme, siihen opimme?

Annan matka alkaa Helsingistä ja haastattelun jälkeisenä päivänä Annan tarkoitus on hypätä Tallinnan laivaan. Annan vinkki muille kaikenlaisista pyöräretkistä haaveileville on se, että millä vaan pyörällä voi aloittaa. 

‘’Aloita niillä kamoille, mitä sulla on!’’

Annan pyöräretken tunnelmaa Euroopan halki voi seurata Instagramissa @biking.mermaid tilin kautta!

*Juttu on osa POWin Kestävästi Kesälomalla kokonaisuutta, jossa jaamme inspiraatiota, vinkkejä ja ajatuksia vähäpäästöisemmästä kesälomasta.

Lisää kestävän matkailun inspistä: