Kestämättömien ihmisoikeuksiin liittyvien epäkohtien lisäksi myös Ilmastonmuutos synkentää olympialaisten urheilujuhlaa. Kysyimme tutkijalta, olympiaurheilijalta, ilmastoasiantuntijalta sekä Suomen Olympiakomitean edustajalta, miten olympialaisista voitaisiin tehdä kestävämmät ympäristön kannalta.
Olli Tiainen, ympäristö- ja energia-asiantuntija, Greenpeace:
”KOK on ainakin huomannut ilmastokriisin olemassaolon. 2020 se julkaisi suunnitelman siitä, että vuoden 2030 jälkeen kisat olisivat ilmastopositiivisia. Se, miten tämä sitten käytännössä toteutuu, jää nähtäväksi. Saman suunnitelman mukaan myös Pekingin kisojen pitäisi olla hiilineutraalit ja käyttää pelkästään uusiutuvaa energiaa.
Toisaalta samalla pitää myös ilmastonäkökulmasta kysyä, mitä järkeä uusien massiivisten, erittäin todennäköisesti kisojen jälkeen turhiksi jäävien, kisapaikkojen rakentamisessa on. Meillä on vastaavia esimerkkejä esimerkisi Ateenan kesäolympialaisista sekä Etelä-Afrikan miesten jalkapallon MM-kisoista. Vaikka kuinka kompensoitaisiin, tärkeintä ja ensisijaista on välttää turhien päästöjen syntyminen. Nyt näin ei tehdä.”
ympäristö- ja energia-asiantuntija, Greenpeace:
Mikko Simula, yliopistonlehtori, Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta:
”KOK:n kestävyyssivustoihin kohdistuneen katsauksen perusteella voidaan todeta, että KOK on reagoinut ilmastonmuutoksen kaltaisiin globaaleihin ympäristökriiseihin ja laatinut uskottavan suunnitelman olympialiikkeen vihreälle siirtymälle. Tavoitteet on asetettu, ympäristöjohtamisen käytännöt pitkälle kehitetty tai ainakin kuvattu ja toimenpiteiden toteutumista seurataan.
Kokonaan eri asia on sitten se, mitä näillä toimenpiteillä on saavutettu. Luotettavan arvion tekeminen edellyttäisi hyvin monipuolista ja -alaista selvitys- ja tutkimustyötä. Olennaista on seurantatiedon tuottaminen ja tarkasteleminen ensinnäkin siitä, miten olympiakomitean toimintojen, olympialaisten järjestelyistä ja ylipäätään olympialiikkeen toiminnoista aiheutuvat materiaalivirrat ja niihin sisältyvät päästömäärät ovat muuttuneet esimerkiksi 2000-luvulla. Lisäksi olisi seurattava toiminnan vaikutuksia ympäristötietoisuuteen, -asenteisiin ja -osaamiseen ja KOK:n avainorganisaatioiden organisaatiokulttuureihin.
Lontoon vuoden 2012 olympialaisiin liittyvien laskelmien tekijät päätyivät johtopäätökseen, jonka mukaan kyseiset olympialaiset edustivat tyypillisimmillään toimintamallia, joka on ekologisesti täysin kestämätön. Vastaavanlaisen tutkimuskokonaisuuden toteuttaminen nyt meneillään olevista olympialaisista mahdollistaisi edellä kuvaamani muutostarkastelut ja arvion tekemisen KOK:n kehityssuunnasta. Toivottavasti tämänlainen projekti on jo vireillä tai peräti työn alla.”
hiihtäjä, FIS:n urheilijakomission puheenjohtaja
Martti Jylhä, hiihtäjä, FIS:n urheilijakomission puheenjohtaja
”Suhtautuminen ja reagointi näyttävät tällä hetkellä katastrofilta, kun kisat ovat Pekingissä ja jälleen kerran on paljon suorituspaikkoja rakennettu nollista keskelle ei mitään. Pitää kuitenkin muistaa, että nämä kisat on myönnetty 2015, jolloin KOK:lla ei tainnut edes olla vastuullisuussuunnitelmaa. Nyt sellainen kuitenkin on. Itse kävin parit kisat, 2014 ja 2018, joista Sochi oli historian kallein budjetiltaan. Tällaiselle törsäykselle ei oikein oo enää sijaa.”
Karoliina Ketola, Suomen Olympiakomitean yhteiskuntasuhteiden erityisasiantuntija
”Ilmastotyö osana kestävää kehitystä on juurtunut KOK:n prioriteetteihin ja näkyy sen vuoropuhelussa olympialiikkeen kanssa.
KOK on sitoutunut tavoitteeseen olla ilmastopositiivinen vuodesta 2024 eteenpäin ja vähentämään päästöjään Pariisin sopimuksen mukaisesti (50% 2030 mennessä).
KOK kannustaa erityisesti kansainvälisiä lajiliittoja ja kansallisia olympiakomiteoita mukaan YK:n ilmasto-ohjelman kanssa toteutettuun ilmastositoumukseen (Sports for Climate Action Framework) ja tarjoaa tähän työkaluja. Pariisin 2024 Olympialaiset ovat jo sitoutuneet ilmastopositiivisuuteen kuusi vuotta ennen KOK:n tavoiteaikaa.
Olympialaisten kestävöittämiseksi tulevien kisojen normeja on pyritty uudistamaan: uusia suorituspaikkoja ei edellytetä, vaan suorituspaikkoja voidaan osoittaa isäntäkaupungin ulkopuolelta tai toteuttaa tilapäisrakentein. Myös taloudelliseen kestävyyteen kiinnitetään huomiota.”
Olli:
”Yksi selkeä kehittämiskohde liittyy sponsorointiin. Näitäkin talviurheilukisoja sponsoroi muiden muassa Toyota, joka aikoo jatkaa fossiilisia polttoaineita nielevien ja ilmastokriisiä kiihdyttävien autojen valmistamista hamaan tulevaisuuteen saakka. Tähän mennessä Toyota on ilmoittanut ainoastaan luksusautobrändinsä Lexuksen muuttamisesta kokonaan sähköiseksi vuoteen 2035 mennessä. Sen sijaan, että olympialaiset olisivat alusta fossiiliteollisuudelle ja kulutuskulttuurille, ne voisivat olla olympialiikkeen arvojen mukaisesti alusta paremman maailman rakentamiselle.”
Mikko:
”Tähän saakka käsitykset kilpailujen yhteiskunnallisesta merkityksestä ovat olleet suoraan verrannollisia kilpailujen synnyttämiin materiaalivirtoihin. Suorituspaikkojen rakentaminen ja palveluinfrastruktuurin pystyttäminen, yleisöjen matkustaminen ja palveleminen sekä kilpailujen televisiointi ja muu tiedonvälittäminen ovat työllistäneet suuria ihmisjoukkoja. Kaikki tämä on myös merkinnyt rakentamisesta, maankäytöstä, liikenteestä, varusteiden ja oheistarpeiden teollisesta valmistamisesta, jätteiden käsittelystä jne. johtuvaa luonnonvarojen kuluttamista ja siitä johtuvia päästöjä – siis materiaalivirtoja – massiivisissa mittasuhteissa.
KOK:n kestävyys- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää edellä kuvatun riippuvuussuhteen katkaisemista ja uudenlaista tapaa kehystää olympialaisten yhteiskunnallista merkitystä.
Tätä päättelyä seuraava ajattelu herättää mieleeni muun muassa seuraavanlaisia kysymyksiä: Millaiset olisivat sellaiset yhteiskunnallisesti merkittävät olympialaiset, joiden arvoa ei perustella BKT:n kasvulla ja siihen liittyvillä materiaalivirroilla? Miten olympialiike voi säilyttää asemansa kansainvälisen urheiluliikkeen keulakuvana ja lippulaivana laajentamatta olympialaisten vaatimaa infrastruktuuria valtioihin ja uusiin kaupunkeihin sekä kierrättämättä massiivista kilpailuorganisaatiota ympäri maapalloa? Näihin kysymyksiin ja niistä johtuviin jatkokysymyksiin vastaamisessa riittää haastetta kerrakseen.”
Martti:
”Suurimmat haasteet tulevaisuudessa on saada pidettyä kisat yhdessä paikassa, jossa ovat lähietäisyydellä suorituspaikat ja fasiliteetit valmiina, tai varmistaa että niille on käyttöä myös kisojen jälkeen. Esimerkkinä osassa kisoissa on purettu vastarakennetut kisakylät, mutta toisaalla taas päästy hyödyntämään kisoja alueen matkailun kehittämiseksi.
Seuraavat kisat on myönnetty kaupungeille, joissa on suorituspaikat hyvällä mallilla, mutta haasteena tulee löytää vastaavia jatkossa.
KOK:n tulee vähentää omia vaatimuksiaan. Esimerkkinä case Oslo 2022, jossa (poliittisten ja kaupallisten) vaatimusten takia erittäin hyvä järjestäjä luopui kisasta. Se että kisoja hajautettaisiin vähän, mutta käytäisiin samaan aikaan, olisi toimiva ratkaisu, mutta vaatisi ison periaatteellisen muutoksen KOK:ssa.”
Karoliina:
”Olympialaisten konseptia täytyy edelleen kestävöittää, jotta kisojen hakeminen olisi houkuttelevaa useammille maille, erityisesti niille, joilla on osaamista kestävien tapahtumien järjestämisestä. Tässä mittakaavan pienentäminen ja kisojen jakamisen mahdollisuus voivat olla keskeisiä ratkaisuja. Suomen Olympiakomitea vaikuttaa sen puolesta, että kansainvälisten urheilutapahtumien järjestämisoikeusien myöntämiseen liitetään vastuullisuuskriteerit, joissa painotetaan sekä kestävän kehityksen että ihmisoikeuksien näkökulmaa.”
Olli:
”Olympiakomitea voisi näyttää kisapaikkojen valinnassa esimerkkiä myös muille lajiliitoille ja huolehtia siitä, että turhia massiivisia rakennuksia ei enää tehdä. Toinen mahdollisuus liittyy juuri sponsorointiin. Kieltäytyminen yhteistyöstä fossiiliyritysten kanssa olisi hyvää jatkoa sen jälkeen kun kisapaikat on ensin valittu huolella.”
Mikko:
”KOK:n kannattaa ilman muuta tutkia ja kehittää mahdollisuuksiaan toimia merkittävänä globaalina ympäristötietoisuuden levittäjänä ja ympäristökasvattajana.
KOK ja olympialaiset tavoittavat sellaisia kansanryhmiä ja yleisöjä, jotka eivät syystä tai toisesta altistu tai herkisty perinteisten ympäristöpoliittisten toimijoiden viesteille.
Saattaa siis olla niin, että KOK ja kansainvälinen olympialiike muodostavat viitekehyksen, jonka puitteissa ilmastonmuutoksen kaltaisiin globaaleihin ympäristökriiseihin sisältyvät abstraktit ja vaikeasti tajuttavat uhkakuvat piirtyvät ymmärrettävässä muodossa urheilua seuraaville ja urheiluviihdettä kuluttaville yleisöille.”
Martti:
”Olympialaisten brändi on suojattu ja poliittisia kannanottoja rajoitetaan. Mutta he ovat kuitenkin itse poliittinen toimija, tahtoivat tai eivät. Tämä on heille myös valtava mahdollisuus. Mihin kaikkeen olympialiike voisikaan käyttää vaikutusvaltaansa?
Brändin suojaaminen aiheuttaa esimerkiksi sen, että joka kisoihin joukkueet vaatetetaan kolmen viikon takia uusilla vaatteilla kahden matkalaukun verran. Mitä vaatimuksia KOK näille asettaa?”
Karoliina:
”Tietoisuuden lisääminen vaikuttamalla globaalin olympialiikkeen kautta. Yhä tiiviimpi partneroituminen YK:n ja muiden keskeisten kestävän kehityksen toimijoiden kanssa.”
”Pekingin kisat ovat ensimmäiset talvikisat, jotka järjestetään käytännössä kokonaan keinolumen turvin. Toivottavasti historia muistaa Pekingin kisat pohjanoteerauksena, joka herätti tarvittavaan muutokseen”, kirjoittavat Protect Our Winters Finlandin puheenjohtaja Miikka Hast ja varapuheenjohtaja Niklas Kaskeala Helsingin Sanomissa. (Suomen Olympiakomitean vastine kirjoitukselle löytyy täältä)
”Moni tänä talvena talviurheiluharrastustaan aloittava lapsi voi hyvinkin tähdätä 2050-luvun talviolympialaisiin. Olympialiikkeen pitää tehdä kaikkensa, jotta talvikisoja voidaan silloin vielä järjestää.
”Tässä piileekin olympialiikkeen uusi sosiaalinen oikeutus ilmastokriisin aikakaudella. Kisat tavoittavat miljardeja katsojia, ja niillä on upea ihmisiä yhdistävä voima. Tämä voima kannattaa ehdottomasti valjastaa ihmisten mobilisoimiseen ilmastokriisin vastaiseen työhön.” Kaskeala ja Hast muistuttavat.
Ilmastojärjestö Protect Our Winters (POW) Finland juhlii 10-vuotista taivaltaan pääsiäisenä Rukalla – siellä, mistä kaikki alkoi. Juhlaviikonlopun kohokohtana perjantaina 18.4.2025 järjestetään POW 10v -juhlalasku, kakkukahvit ja koko pääsiäisen ajan osallistujia...
Ilmastonmuutos uhkaa meille suomalaisille rakasta talvea. Miten talvet sitten saataisiin pelastettua? ”Pakkasen puolella” -blogisarja avaa niitä konkreettisia keinoja, joita jokainen meistä voi tehdä. Lähde kanssamme POW-polulle ja opi lisää siitä, miten...
Jäätiköt sulavat nopeammin kuin koskaan aikaisemmin. Vuosi 2024 oli mittaushistorian kuumin. Jää, joka on muokannut ympäristöämme, kulttuuriamme sekä vesistöjämme vuosituhansia on katoamassa. Yhdistyneet kansakunnat (YK) onkin julistanut vuoden 2025 jäätiköiden...
