#LupausTalvelle -puoluekysely

Se tarkoittaa tosiasioiden tunnustamista ja niiden mukaan toimimista. On selvää että ilmastokriisin ja lajikadon edessä on alettava tekemään suunnitelmallista siirtymäpolitiikka ja ekologista jälleenrakennusta. Muutoksessa olennaista on ymmärrys tulevaisuuden uhkista ja mahdollisuuksista, fossiilisista polttoaineista riippumattomat työpaikat, elinikäisen kehittymisen välttämättömyyden tunnistaminen ja kyky tyydyttää perustarpeet vähin resurssein. On virhe ajatella että muutos kestävään yhteiskuntaan onnistuisi viilaamalla nyky järjestelmää hieman sieltä täältä ja että yhteiskuntamallimme voisi jatkua jotakuinkin ennallaan.

On kiireesti pohdittava kokonaisuuksia: energiajärjestelmää, liikennettä ja ruoantuotantoa. Käynnissä on koko yhteiskunnan muutos, joka koskee politiikkaa, taloutta, luontoa ja ihmisen suhdetta itseensä ja muunlajisiin. Kaiken tuotannon ja kulutuksen kokonaiskuormitusta on vähennettävä. Tämä kaikki tarkoittaa myös talouskasvu riippuvuudesta irtautumista, sillä talouskasvua ei kyetä irtikytkemään kielteisistä ympäristö vaikutuksista. On siis selvää että onnistuneen ekologisen jälleenrakennuksen läpikäynyt yhteiskunta on hyvin erilainen kuin nyky yhteiskunta. 

Muutos tarkoittaa monien totuttujen asioiden muuttumista, mutta 

se ei tarkoita vain luopumista. Kestävässä yhteiskunnassa nostetaan arvoon asioita, joita nykyään ei huomioida riittävästi: luonnonsuojelua, yhteisöllisyyttä hoivaa ja vapaa-aikaa. Jatkuvan talouskasvun pakosta luopuminen muuttaa koko arvomaailmaamme. Ihmisten hyvinvoinnin tavoittelu dematerialisoituu, elämänlaatu paranee ja yhteiskunnan kriisinsietokyky kehittyy. Nautintoa ei haeta enää kuluttamisesta vaan sitä saadaan asioista, jotka eivät kuormita ympäristöä tai hyväksikäytä muita eläimiä. 

Feministisen puolueen eduskuntavaaliohjelma rakentuu kolmen teeman ympärille, joista yksi on vastuunkanto ekokriisistä. Suojellaan toisiamme ja ympäristöä, eikä kuluteta enempää resursseja kuin planeettamme kykenee tuottamaan. Ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi vaaditaan perustavanlaatuisia muutoksia, erityisesti Suomen kaltaisissa rikkaissa maissa.

Kestävyyssiirtymä on yksi piraattien kärkiteemoista vaaleissa. Esitämme laajasti ottaen, että talouspolitiikkaa, työpolitiikkaa sekä tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa olisi tehtävä kestävyystavoitteiden ehdoilla – ilmasto- ja luontopolitiikka ei voi olla vain kapea politiikkasektori muiden joukossa. Haluamme siirtymään lisää asiantuntijatietoa ja poikkihallinnollista koordinaatiota. Haluamme samalla lisää kansalaisten ääntä esimerkiksi kansalaisfoorumin ja muutenkin laajennettujen poliittisten osallistumismahdollisuuksien muodossa. Siirtymään kuuluu itsestäänselvästi energiasiirtymä, joka tarkoittaa tuulivoiman, aurinkovoiman ja ydinvoiman tuotannon nopeaa kasvattamista samalla, kun fossiiliset ajetaan alas sekä liikenne ja teollisuuden prosessit sähköistetään. Maa- ja metsätaloutta ohjataan kestävään suuntaan regulaatiolla ja kannustimilla. Eläintuotannon tuet lakkautetaan ja panostetaan sen sijaan kasviproteiinien kehitykseen.

Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka tarkoittaa konkreettisia päätöksiä ja tekoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Esimerkiksi keskustajohtoisen hallituksen aikana 2015–2019 tehtiin päätös kivihiilen energiakäytön kieltämisestä, joka astuu voimaan 2029. Kuluvalla kaudella on tehty päätöksiä, jotka muun muassa tukevat teollisuuden sähköistymistä, kotien öljylämmityksestä irtautumista ja vähäpäästöistä liikennettä.

Ensisijaista ilmastonmuutoksen hillinnässä on fossiilienergiasta irtautuminen ja panostaminen yhä enemmän puhtaaseen kotimaiseen uusiutuvaan energiaan, energian säästöön ja kulutuksen joustoihin. 

Keskusta korostaa myös vihreän siirtymän mahdollisuuksia koko Suomelle. Vähäpäästöisen teollisuuden ja materiaalien, runsaan puhtaan energian ja osaamisen avulla Suomi voi tarjota ratkaisuja myös muiden maiden päästövähennyksiin. Ilmastotoimet on tehtävä sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisesti.

1. Fossiilisten polttoaineiden käytön reilu vähentäminen nopealla tahdilla. Yksityisautoilun rajoittaminen suurissa kaupungeissa polttoainesäännöstelyllä, esim. AVI:n tarveharkinnan mukainen käyttöoikeus ladattuna maksukortin tapaan toimivalle kortille.
2. Kulutuksen vähentämistä välittömästi, alkaen eniten kuluttavilta, kerskakulutuksesta esimerkkinä kaikki moottoriurheilu, viikonlopun lentomatkat. Pienituloisten riittävästä maksukyvystä kohtuulliseen kuluttamiseen on huolehdittava.
3. Metsähakkuiden välitön vähentäminen ja talousmetsistä osa jätettävä ennallistumaan. 4. Puunjalostusteollisuudelle haittavero ainakin ylihakkuista. 
4. Lihan ja maitotuotteiden käytön vähentäminen ja korvaaminen kotimaisella kasviproteiinilla. 
5. Maatalouden ja koko ruoantuotanto- ja jakeluketjun uudistaminen hiiltä sitovaksi, päästöjä minimoivaksi, niin että tuottajille jää palkkaakin työstään. 
6. Liikennejärjestelmien kehittäminen yksityisautoilua vähentäväksi. Pelkkä polttomoottoriautojen korvaaminen sähköautoilla ei ole kestävä ratkaisu. 
7. Samoja toimenpiteitä maailmanlaajuisesti.

Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka tarkoittaa kristillisdemokraateille hyvää metsänhoitoa, edelläkävijyyttä ilmastoa ja energiaa säästävissä teknologioissa, omavaraisuuteen ja päästöttömyyteen tähtäävää energiapolitiikkaa ja EU:tason vaikuttamista, jossa Suomi hoitaa oman oikeudenmukaisen osuutensa. Peräänkuulutamme EU-tason sijaan globaaleja ratkaisuja hiilidioksidipäästöjen torjumisessa.

Kehittyvät ja väestöltään kasvavat maat nostavat elintasoaan, eikä fossiiliriippuvuus muutu hetkessä, kun siirtymä meilläkin vie vuosikymmenen tai kaksi. Suomi pystyy vaikuttamaan maailmaan eniten ”kädenjäljellään” eli osaavana kansakuntana panostamalla innovaatioihin, tuotekehitykseen ja teknologiaan, joilla tarjota viennin kautta ratkaisuja muillekin.

Haluamme Suomen olevan ilmastoneutraali vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi on tärkeää jatkaa kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa niin kansallisesti, EU-tasolla kuin kansainvälisestikin. Ilmaston lämpeneminen on rajoitettava enintään 1,5 asteeseen. Meidän tulee vahvistaa energiaomavaraisuuttamme kestävällä tavalla. Siksi meidän on edistettävä vihreää siirtymää, luovuttava fossiilisista polttoaineista ja lisättävä uusiutuvan energian tuotantoa. Myös liikenteen päästöjä on vähennettävä. Politiikan tulee kannustaa kestävään elämäntapaan ja ympäristöystävällisiin valintoihin.

Mikromuovin vähentämistä ravintoketjussa

Se, miten onnistumme hillitsemään ihmisen aiheuttamista kasvihuonepäästöistä johtuvaa katastrofaalista ilmastonmuutosta ja luonnon monimuotoisuuden katoa, on aikamme tärkein kysymys.

Vasemmiston kunnianhimoinen ilmastopolitiikka tarkoittaa, että kysymme, mihin meillä on ympäristönäkökulmasta varaa sen sijaan, että mietimme ainoastaan, mihin rahat riittävät. Meidän on laskettava ympäristöllistä kestävyysvajetta ja rakennettava tämän sukupolven aikana kestävän yhteiskunnan malli, sillä seuraavat eivät enää ehdi sitä tehdä. Ilmastoja ympäristöpolitiikan on lävistettävä kaikki päätöksenteko. 

Nykyiset ilmastotoimet ovat riittämättömiä. On jatkettava kunnianhimoista reilua siirtymää fossiilienergialla toimivasta kulutusyhteiskunnasta ilmastokestävään yhteiskuntaan.  

Vasemmistoliiton lähtökohta on energiaoikeudenmukaisuus: irtaantumisen fossiilisista polttoaineista tulee tapahtua niin, ettei siitä aiheudu kohtuuttomia kustannuksia pieni- ja keskituloisille eivätkä tuloerot kasva. Reilu siirtymä on myös mahdollisuus luoda uusia, ilmastokestäviä työpaikkoja uudistamalla nykyisellään saastuttavien alojen tuotantoa ja investoimalla uuteen vähäpäästöiseen työhön.

Se tarkoittaa, että Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden viimeistään 2035 ja hiilinegatiivisuuden sen jälkeen sekä käyttöön otetaan kaikki mahdolliset keinot tavoitteen saavuttamiseksi. Muutoksia tarvitaan kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Suomen tulee irtautua nopeasti fossiilienergiasta ja turpeesta sekä kiihdyttää investointeja kestäviin, polttoon perustumattomiin, kotimaisiin energiaratkaisuihin ja energiansäästöön. Metsäpolitiikkaan vaaditaan uusia käytäntöjä sekä koko kansakunnan yhteistyötä, jotta metsämme voivat jatkossakin luoda hyvinvointia koko Suomeen. Hiilinieluja on kasvatettava ja hiilivarastoja suojeltava myös maataloudessa ja rakentamisessa. Emme halua suunnata enää euroakaan valtion rahaa fossiilitukiin. Kiertotaloutta on edistettävä lisäämällä kannusteita ja asettamalla valmistajille velvoitteita tehdä tuotteista pitkäikäisiä, korjattavia, uudelleen käytettäviä ja kierrätettäviä. Haluamme kiristää tavoitteita materiaalien kulutuksen vähentämiselle ja laajentaa jäteveroa, jotta se kannustaa materiaalien uusiokäyttöön. Haluamme asettaa Suomen kulutusperäisten päästöjen vähentämiselle tavoitteen, joka on linjassa Pariisin sopimuksen 1,5 asteen lämpenemisrajan kanssa.

Ilmastokriisi on eksistentiaalinen uhka yhteiskunnille. Olisi hulluutta luopua hiilineutraaliustavoitteista. Tavoitteita tärkeämpää on kuitenkin teot. Nykyisellä ilmastopolitiikalla asetettuihin tavoitteisiin ei päästä. Pitää tehdä enemmän.

Suomen hiilinieluja -ja varastoja on vahvistettava ja niiden suojelu varmistettava. Näin pienennetään johdonmukaisesti Suomen nettopäästöjä ilmakehään ja toteutetaan negatiivisten nettopäästöjen tavoitetta. Vähennetään metsien hakkuita hiilen sidonnan lisäämistä varten ja luovutaan avohakkuista ja siirrytään jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn hakkuisiin valtion metsissä. Tuetaan kestäviä viljelykäytäntöjä ja niihin siirtymistä, jotta viljelysmaiden hiilensidontaa voidaan kasvattaa.

Tavoitteen tueksi tarvitaan uskottava toimenpidesuunnitelma, poikkihallinnollista koordinaatiota sekä siirtymän oikeudenmukaisuudesta huolehtimista.

Keskustan tavoitteena on hiilineutraali Suomi 2035. Polku tavoitteeseen on rakennettava siten, että se tukee Suomen talouden elinvoimaa ja on alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukainen. Suomella on hyvät mahdollisuudet kääntää ilmastotyö työpaikoiksi, investoinneiksi ja vientituloiksi.

Toteuttaminen on täysin mahdollista. Suomi voi hyvin olla esimerkkinä muille.

Kristillisdemokraatit on sitoutunut Sipilän hallituksen hiilineutraalisuustavoitteeseen vuonna 2040. Tähän tavoitteeseen ovat parlamentaarisesti sitoutuneet kaikki eduskuntapuolueet yhtä lukuun ottamatta. Tavoite on kunnianhimoinen ja kymmenen vuotta kireämpi kuin koko Euroopan tavoite. 2040 tavoite tulee edellyttämään merkittäviä toimia liikenteen päästöjen vähentämiseksi, laajaa siirtymää fossiilittomaan energiaan, energiatehokkuuden parantamista, mittavia investointeja, kulutuskäyttäytymisen muutoksia ja uusia innovaatioita.

Peräänkuulutamme yhteiskunnallista visiota, jossa talous, sosiaalinen kehitys sekä ympäristönsuojelu kehittyvät paremmassa sopusoinnussa kuin nykyisin. Syvällisen arvokeskustelun lisäksi tarvitaan analyysi teknologisen kehityksen myötä avautuvista uusista mahdollisuuksista rakentaa kestävämpää yhteiskuntaa. Ylisukupolvinen vastuu velvoittaa meitä toimimaan kestävän yhteiskunnan hyväksi.

Haluamme Suomen olevan ilmastoneutraali vuoteen 2035 mennessä.

Ideologinen tavoite ilman asiantuntijuutta

On välttämätöntä, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tavoite perustuu tieteen ja tutkimuksen asettamiin suosituksiin, eikä siitä voi joustaa asettamatta tulevaisuuttamme vaakalaudalle. 

Suomen hiilineutraaliustavoitteeseen on laskettava mukaan suomalaisten kulutusperäiset päästöt. Kulutusperäisiin päästöihin sisältyvät tavaroiden ja palvelujen tuottamisesta kotimaassa syntyvien päästöjen lisäksi tuontituotteiden tuotantoketjujen ja kuljetuksen päästöt ulkomailla.

Ilmastokriisi ja kuudes sukupuuttoaalto uhkaavat ihmiskunnan ja monien muiden eliölajien tulevaisuutta ja planeettamme ekosysteemien toimintaa. Päätöksillä on kiire, ja ratkaisuja on tehtävä ennen kuin ilmastokriisi kiihtyy hallitsemattomaksi. Suomi kuuluu niihin maihin, jotka ovat rakentaneet nykyisen hyvinvointinsa saastuttavan ja halvan fossiilienergian varaan ja meillä on siten myös velvollisuus tehdä osamme ilmastokriisin ratkaisemiseksi. Edelläkävijyys ilmastoasioissa on myös Suomen etu, sillä elinkeinoelämä ja yritysmaailma kukoistavat tulevaisuudessa siellä, missä tehdään kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Ilmastopolitiikaltaan takapajuisiin valtioihin ei tule tulevaisuuden vihreän siirtymän investointeja.

Luonnon monimuotoisuuden suojelu ja elonkirjon palauttaminen ovat ainoa mahdollisuus säilyttää kaikenlajisten ja tulevien sukupolvien elämän elinvoimaisuus ja jatkuvuus maapallolla.

Lisätään luonnonsuojelulakiin luontotyyppien suojelu ja kompensaatiovelvoite kaikkiin

luonnonsuojelulain mukaisiin poikkeuslupiin. Huolehditaan luonnonsuojelulla tarvittavan luonnontilan säilyttäminen ja sitoudutaan ennallistamiseen. Leikataan tehokkaasti maatalouden ravinnekuormaa Itämeren suojelemiseksi ja rehevöitymisen vähentämiseksi. Pidetään ympäristöhallinto riittävästi resursoituna ja toimivaltaisena. Luodaan kestävä exit-strategia, jolla mahdollistetaan turpeentuottajien uudelleentyöllistyminen. Turvemaiden ja soiden ojituksen tukeminen lopetetaan ja turvemaiden ojitus tehdään luvanvaraiseksi.

Luontokadon pysäyttäminen edellyttää sekä metsä- ja suoalueiden vapauttamista talouskäytöstä että siirtymistä avohakkuista jatkuvan kasvatuksen menetelmiin. Suojelusta ja hakkaamatta jättämisestä on tehtävä maanomistajille taloudellisesti kannattavaa. Maankäytössä otetaan systemaattisesti käyttöön kokonaisheikentymättömyyden periaate, eli jos luontoarvot heikentyvät jossain esimerkiksi rakentamisen vuoksi, on heikennys ylikompensoitava muualla.

On arvokasta, että luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi on saavutettu laaja kansainvälinen yhteisymmärrys. Keskusta korostaa keinoina luontokadon pysäyttämiseksi vapaaehtoisuuteen ja laajaan yhteistyöhön perustuvia suojeluohjelmia, kuten Metso- ja Helmi-ohjelmat, joilla on saavutettu hyviä tuloksia. Myös luonnonarvokaupan edistäminen on keino tukea käytännössä arvokkaiden luontokohteiden vaalimista. Uusi luonnonsuojelulaki tarjoaa tälle hyvän lainsäädäntöperustan. 

Ei ole muuta vaihtoehtoa säilyttää maapallo elinkelpoisena.

Luontokadon pysäyttäminen ja luonnon monimuotoisuuden kehityksen kääntäminen myönteiseksi ovat kannatettavia tavoitteita. Esitetyssä muodossa ne uhkaavat kuitenkin sekä suomalaisen maatalouden, että metsätalouden elinvoimaisuutta. Nykyisessä maailmantilanteessa kotimaisen ruuan tuotanto on elintärkeää ja metsätalous on edelleen merkittävä pohja suomalaiselle viennille ja sitä kautta hyvinvoinnille.

Maapinta-alan 30 % suojeluvaatimus, josta 1/3 olisi tiukasti suojeltua, tarkoittaa suojelualueiden kolminkertaistamista nykyisestä. Metsätalouden osalta se tarkoittaisi myös Etelä-Suomen vanhojen ja luonnontilaisten metsien tiukkaa, liki totaalista suojelua, koska nykyisistä luonnonsuojelualueista valtaosa on Pohjois-Suomessa. Maatalouden osalta se merkitsisi peltopinta-alan vähenemistä. 

Lajien häviäminen on globaalisti kiistatonta, mutta on huomattava, etteivät eri ilmastovyöhykkeet ja metsät ole samanlaisia. Suomalainen ja Pohjoismainen havumetsä on poikkeuksellisen hyvin säilynyt elinympäristö. Suomalainen metsäluonto on luonnonhäiriöihin sopeutunut, lajeja on vähän ja ne ovat kestäviä. Luontokadon pysäyttämistä koskevassa sopimuksessa olisi siksi otettava paremmin huomioon eri maiden lajien nykytilanne ja ilmastovyöhykkeet.

On tärkeää, että teemme määrätietoisesti työtä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi koko maassa. Haluamme suojella luonnon monimuotoisuutta luonnonvarojen kestävällä käytöllä ja olemassa olevia ekosysteemejä suojelemalla.

Suomessa Euroopan monimuotoisin luonto

Luonnon monimuotoisuus heikkenee radikaalisti ja sitä myötä ovat häviämässä paitsi ekosysteemit myös eliölajit. Suurin uhka luonnon monimuotoisuudelle on elinympäristöjen tuhoutuminen. Tähän uhkaan tulee vastata kriminalisoimalla luonnontuhonta kansainvälisesti. 

Vaikka riittävien luontoalueiden suojelu ja jättäminen rakentamisen ja ympäristöä muuttavan hyödyntämisen ulkopuolelle on välttämätöntä, tulee myös aineelliseen talouteen kohdistaa systeemisiä kestävyysmuutoksia. Keskeisimpiä ovat muutokset ruokajärjestelmässä, energiajärjestelmässä, rakentamisessa ja liikennejärjestelmässä.   

Hakkuut on saatava kestävälle tasolle. Metsät keräävät ja varastoivat hiilidioksidipäästöjä. Näiden luonnollisten hiilinielujen vahvistaminen ja luonnon monimuotoisuuden suojeleminen ovat meille kaikille elintärkeitä kysymyksiä.

Ihminen on luonnosta täysin riippuvainen ja sillä on arvo myös itsessään. On meidän tehtävämme varmistaa, että luonto voi kukoistaa. Suomalainen luonto on rikkaus, jota vain me suomalaiset voimme suojella. 

Luontokato on pysäytettävä vuoteen 2030 mennessä, mikä vaatii merkittäviä muutoksia kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Suomen maa- ja merialueista on suojeltava 30 prosenttia, josta kolmannes on suojeltava tiukasti. Lisäksi meidän on vähennettävä luonnonvarojen kulutusta merkittävästi ja siirryttävä lineearitaloudesta kiertotalouteen. Metsät on Suomen keskeisin elinympäristö, joten luontokadon vastainen työ Suomessa keskittyy vahvasti metsiin. Haluamme suojella kaikki valtion omistamat vanhat ja luonnontilaiset metsät ja uudistaa metsälain niin, että monimuotoisuutta ja hiilinieluja vahvistetaan talousmetsissä. Myös suot, sisävedet, Itämeri ja muut elinympäristöt vaativat toimia.

Tämä on eläinoikeuspolitiikan rinnalla puolueemme ydin toimintaa. Olemme kirjoittaneet puolueelle Tulevaisuusohjelman jossa visioimme ja hahmottelemme siirtymää kohti kestävää yhteiskuntaa. Näitä asioita on tuotu esiin myös eduskuntavaaliohjelmassamme. 

Lopetetaan öljylämmitys, tuetaan siirtymää lämpöpumppuihin ja vähennetään bioenergian painotusta. Hyödynnetään pienydinreaktoreja ja ydinvoimaa päästöjen vähentämiseksi. Asetetaan kaikille lennoille lentovero. Verotuotot suunnataan kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistämiseen ja niiden edistämisohjelmiin. Vaihtoehtoisia energiamuotoja, kuten sähköä ja biokaasua, hyödyntävien autojen määrää lisätään 750 000:een vuoteen 2030 mennessä.

Laaditaan koko rakennuskannan korjausrakentamissuunnitelma, johon sisältyy energiansäästötoimia sekä uusiutuvan energian lisäystä. Lisätään sähkön ja kaukolämmön kysyntäjoustoa. Mahdollistetaan hajautetun uusiutuvan energian läpimurto. Lisätään energiansäästöä uudis- ja korjausrakentamisessa suosimalla kierrätettäviä materiaaleja ja koko rakennuskannan elinkaari.

Kestävyyssiirtymä on laaja yhteiskunnallinen rakennemuutos, joka vastaa kokoluokaltaan ja merkitykseltään sodanjälkeistä jälleenrakennusta. Teknologinen muutos ja infrastruktuurien uudistaminen ovat keskeinen osa siirtymää, mutta kestävyyskriisi ei ole ratkaistavissa ainoastaan uusilla teknologisilla ratkaisuilla, vaan tarvitaan laajaa julkisten instituutioiden ja yhteiskuntapolitiikan periaatteiden uudistamista.

Keskustalle esisijaista ilmastonmuutoksen hillinnässä on fossiilienergiasta irtautuminen ja panostaminen yhä enemmän puhtaaseen kotimaiseen uusiutuvaan energiaan, energian säästöön ja kulutuksen joustoihin. Keskustan johdolla on jo useilla hallituskausilla panostettu puhtaaseen kotimaiseen energiaan esimerkiksi vauhdittamalla tuulivoimaa ja bioenergiaa sekä säätämällä kivihiilen energiakäytön kieltolaki.

Ei tähänkään ole muuta vaihtoehtoa maapallon elinkelpoiena säilyttämiseksi.

Energiantuotannon kysymykset ovat ilmastopolitiikan ykkösasia, jonka rinnalla muu on miltei näpertelyä. Energiantuotannon osuus on noin 80 % kaikista kasvihuonepäästöistä, siksi fossiilisesta energiasta eroon pääseminen on tärkeä tavoite. Energiaintensiivisten teollisuudenalojen siirtymää pois fossiilienergiasta ei voida kuitenkaan toteuttaa ilman merkittävää energiantuotannon lisärakentamista. Muutoin energian hinta tulee olemaan pilvissä pysyvästi, ja se vie köyhimmät kotitaloudet ahdinkoon. 

Fossiilisista polttoaineista luopuminen tuottaa suurta tuskaa Keski-Euroopassa. Heidän ratkaisunsa on sosialisoida Pohjoismaiden metsät koko Euroopan hiilinieluiksi. Tätä emme voi hyväksyä.

Jos päästövähennystavoitteet ja visiot uudesta energiajärjestelmästä eivät ole kiinni reaalitodellisuudessa, yhtälön tuloksena on krooninen energiapula ja talouden hyytymisen kautta hyvinvointiyhteiskuntien rapautuminen. Kristillisdemokraatit pitää tärkeänä monimuotoista energiajärjestelmää, jossa huomioidaan ilmastopäästöjen lisäksi omavaraisuus, huoltovarmuus ja kustannustehokkuus. Ilman ruoantuotantoa ei ole elämää, eikä ilmastonmuutoksen torjunnan nimissä pidä ajaa suomalaista ja eurooppalaista maataloutta alas. Siksi tarvitaan pitkäjänteisempää, kokonaisvaltaisempaa energiapolitiikkaa, jossa otetaan huomioon talous, huoltovarmuus, sosiaalinen kehitys ja ympäristönsuojelu yhdessä.

Meidän on edistettävä vihreää siirtymää. Fossiilisista polttoaineista on luovuttava viimeistään 2030-luvulla ja uusiutuvan energian tuotantoa tulee lisätä. Suomen tulee aktiivisesti edistää kunnianhimoisia tavoitteita EU-tasolla päästöjen vähentämisen jatkamiseksi ja uusiutuvan energiantuotannon lisäämiseksi. Haluamme panostaa tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin, jotka lisäävät energia- ja resurssitehokkuuttamme sekä vähentävät energiantarvetta.

Hinta – laatusuhde prioriteettina

Ilmastonmuutosta on torjuttava investoinneilla uuteen työhön. Valtion on tuettava teollisuuden reilua siirtymää. Uusiutuvaan energiaan perustuva järjestelmä työllistää enemmän kuin nykyinen fossiilitalous. Reilu siirtymä tulee vaatimaan historialliset investoinnit muun muassa uusiutuvaan energiaan. Samalla se tarjoaa mahdollisuuden uuteen, kestävään liiketoimintaan ja ratkaisuihin, joita tulevina vuosina koko maailma tarvitsee. Kotimainen, ilmastokestävä energiantuotanto on moninkertaistettava. Tulevaisuuden uusi sähköjärjestelmä tarvitsee huoltajansa. Huolehditaan uusien ammattitutkintojen, kuten tuulivoima-asentajien saatavuudesta ympäri maata. 

Reilu siirtymä on myös mahdollisuus luoda uusia, ilmastokestäviä työpaikkoja uudistamalla nykyisellään saastuttavien alojen tuotantoa ja investoimalla uuteen vähäpäästöiseen työhön. Reilua siirtymää ei voida rahoittaa ainoastaan veronmaksajien rahoilla. Siksi on välttämätöntä, että politiikan keinot luovat ympäristön, jossa myös yksityiset pääomat tukevat siirtymää. Luvitus-, kaava- ja valitusprosesseja on nopeutettava niin, että ympäristövaatimusten taso ei heikkene.

Fossiilisen energian verotusta on yhdenmukaistettava ja kiristettävä. Samalla on otettava käyttöön niin sanottu kompensaatio- tai hiiliosinkomalli, jossa osa verokertymästä palautetaan kansalaisille progressiivisesti siten, että palautus on suurin heillä, joille verotuksen kiristys aiheuttaa suurinta haittaa. Palautusmallilla saavutetaan haluttu ympäristöohjaus verotuksen oikeudenmukaisuudesta tinkimättä.

Ilman Vihreitä Suomeen ei saada hallitusta, joka puolustaa luontoa ja tekee uskottavaa ilmastopolitiikkaa. Vanhoihin toimintatapoihin tarvitaan isoja muutoksia, jotta puhtaat ratkaisut ovat aina edullisimpia ja kaikkien saatavilla. Samalla muutokset on toteutettava siten, että ne eivät osu kohtuuttomasti esimerkiksi pienituloisiin. Vihreät on valmis toteuttamaan ja kehittämään näitä ratkaisuja.

Nykyhallituksessa Vihreät on ollut ajamassa niin kunnianhimoisia tavoitteita kuin vihreän arjen ratkaisuja. Olemme suunnanneet noin kaksi miljardia euroa rahoitusta vihreään siirtymään. Ympäristö- ja ilmastoministerin aloitteesta on esimerkiksi otettu käyttöön vihreän siirtymän investointien kiihdytyskaista vihreän siirtymän investointien vauhdittamiseksi. Lisäksi vihreän ministerin aloitteesta valtio takaa energiaomavaraisuuslainoja kansalaisille sekä yrityksille vähähiilisempiä energiahankintoja, kuten sähköautoja, energiaremontteja tai lämpöpumppuja varten. Ensi vaalikaudella on tärkeää kiihdyttää toimia.