Back

Liity loppukiriin – luodaan ilmasto-onnellisia kuntia!

Milloin viimeksi kuvittelit unelmiesi asuinympäristön? Miltä siellä näyttää, kuulostaa ja tuntuu, entä mille siellä tuoksuu? Miten arki siellä rullaa? Missä ja mitä syöt, millaisia palveluita käytät, miten liikut ja asut, mitä omistat ja millaisiin asioihin käytät aikaasi?

Mitkä asiat tekevät sinut siellä onnelliseksi? Jos unelmissasi siintää helpon, terveellisen ja luonnonläheisen arjen mahdollistava kotikunta, kannattaa jatkaa lukemista. POW-lähettiläiden viesti kuntavaalien alla on selvä: kesän kuntavaaleissa äänestämällä voimme ottaa jälleen askeleen lähemmäs tuota unelmiemme kuntaa.

Suomalaisissa kunnissa on jo otettu isoja loikkia kohti vähäpäästöisempää ja ympäristöystävällsempää arkea: energiamurros, kierto- ja jakamistalouden ratkaisut, vähäpäästöinen liikenne ja luontoalueiden ennallistaminen ja suojelu ovat osa monen kunnan työkalupakkia. Omat toiveet kannattaa välittää rohkeasti kuntapäättäjien suuntaan, sillä kestävää kuntaa rakennetaan yhtä enemmän yhdessä kuntalaisten kanssa.

Vielä on kuitenkin myös kirittävää. Suomen päätös hiilineutraaliudesta vuonna 2035 ja kansainvälinen Pariisin ilmastosopimus 1,5 asteen rajapyykkeineen peräänkuuluttavat meitä kaikkia muuttamaan sanamme ilmastoteoiksi. Äänestäjinä voimme osoittaa tukemme ilmastonmuutoksen hillintään sitoutuneille ehdokkaille ja puolueille.

Talvien ystäville kuntien ilmastotyö on erityinen sydämen asia, sillä ilmastonmuutos on jo silminnähtävä uhka talville. Kesän kuntavaaleja ajatellen POW Finland on kirjannut viisi kuntavaaliteesiä, jotka lähettiläiden kuntaterveisten kanssa tiivistävät toiveemme koskien kuntien politiikkaa tässä ja nyt. Keskiössä on vähäpäästöinen, ja sitä kautta kaikille mukava, terveellinen ja elämyksiltään rikas arkielämä luontoa kunnioittavissa ilmasto-onnellisissa kunnissa.

Ilmastonmuutos uhkaa talvia

Ilmasto lämpiää pohjoisella pallonpuoliskolla kaksi kertaa etelää nopeammin. Etelä-Suomen lumiolosuhteet muuttuvat yhä epävarmemmiksi, lumiraja vetäytyy ja sateet lisääntyvät talvella. Lämpenevä ilmasto vaikuttaa myös talvesta riippuvaisten kasvi- ja eläinlajien selviytymiseen.

POW-lähettiläs Enni Rukajärvi kokee ilmastonmuutoksen torjunnan tällä hetkellä yhdeksi maailman tärkeimmistä asioista.

“Vaikka talvien menettäminen onkin iso asia itselle, voi se olla itseasiassa pieni murhe kaikkien muiden katastrofien keskellä, joita ilmastonmuutos voi aiheuttaa. Asian kanssa ollaan vitkuteltu aivan liian pitkään!”
Enni Rukajärvi

Kuusamossa asuvan Ennin mielestä äänestäminen on tärkeää, sillä kunnan tasolla vaikutetaan jokaisen arkielämään.

“Itse haluan asua kunnassa, missä ympäristö- ja ilmastoasiat otetaan huomioon.”

Kuntien ilmastotyö on oleellista niin talvien, ihmisten kuin luonnon monimuotoisuuden kannalta, sillä

ilmastonmuutoksen myötä lumesta riippuvaiset elinkeinot ja kulttuurit ovat uhattuina. POW-lähettiläs Antte Lauhamaa on pannut merkille ilmastonmuutoksen vaikutukset omassa kotikunnassaan Enöntekijöillä.

“Täällä ilmastonmuutos vaikuttaa jo ympäristöön, ja sitä kautta paikallisten ihmisten elinkeinoihin, kuten poronhoitoon.”

Avainasemassa liikenne

Suomen pyrkiessä kohti hiilineutraaliutta 2035 ovat kuntien tekemät liikenteen päästöleikkaukset avainasemassa. Kunnissa tulee panostaa julkiseen liikenteeseen ja kävely- ja pyöräilyväyliin, joiden ylläpidosta huolehditaan myös talvella.

Yksi talvipyöräilyn puolestapuhuja on POW-lähettiläs Aino Kaisa-Saarinen, joka toivoo kotikuntansa Hollolan panostavan nykyistä enemmän pyöräilyreittien ylläpitoon myös talvella.

“Viime talvena Lahdessa kokeiltiin ylläpitää Ympäristöpääkaupungin hengessä osa pyöräreiteistä lumettomina ja jäättöminä läpi talven, jolloin eron kuntien välillä huomasi selvästi.”

Jotta päästöleikkaukset tapahtuvat oikeudenmukaisesti, tullaan liikenteen osalta tarvitsemaan laaja keinovalikoima, joka tarkoittaa monenlaisten aluekohtaisten ratkaisujen hyödyntämistä. Kaupungeissa tulee vähentää tarvetta yksityisautoilulle kaupunkisuunnittelun avulla, ja harvaan asutuilla seuduilla tulee tukea siirtymistä vähäpäästöisempiin kulkuneuvoihin.

Lähiluonto edellä

Kaikille avoimet virkistys- ja luontoalueet sekä harrastusmahdollisuudet ovat riippuvaisia kuntien maankäyttöä, kaavoitusta ja kaupunkisuunnittelua koskevista päätöksistä. Kunnallisia rakennusprojekteja suunniteltaessa on tärkeää muistaa kaupunkien arvokkaat luontokohteet ja harrastuspaikkojen saavutettavuus.

Hyvin hoidettu lähiluonto innostaa liikkumaan, ja sen arvostus varsinkin kuluneena vuonna on noussut entisestään. Aino-Kaisa Saarinen on ollut tyytyväinen siihen, miten Hollolassa lähiluonnon hyvinvointiin ja virkistysmahdollisuuksiin on panostettu.

“On hienoa, että Hollolassa järvien hyvinvointiin ja puhtauteen on panostettu ja ulkoilureittejä on merkitty paremmin viime vuosina, mikä innostaa ihmisiä liikkumaan ja retkeilemään lähiluonnossa.”

Myös Rovaniemellä asuva POW-lähettiläs Antti Autti kehuu kotikuntansa hyvin pidettyä ja helposti saavutettavaa lähiluontoa.

“Rovaniemen lähiluontoalueet pidetään tosi hyvässä kunnossa. Olen itsekin löytänyt lähiluonnon ihan uudella tavalla kuluneet vuoden aikana, ja varsinkin kesällä ja syksyllä tulee liikuttua paljon ihan lähialueilla. On hienoa, että lähiluontoon pääsee täällä tosi nopeasti suoraan kotoa.”
Antti Autti

Vaikka luonto on Rovaniemellä vahvasti läsnä, ja siitä puhutaan jatkuvasti, tuntuu Antista, että etusijalla varsinkin kaupungin keskustassa ovat kuitenkin uudet rakennushankkeet. Antti näkisi potentiaalia viheralueisiin panostamisessa.

“Voisimmeko uusien hotellien sijaan panostaa keskustassakin enemmän luontoon ja esimerkiksi puistoinfrastruktuurin luomiseen? Keskustan jatkuva rakentaminen tuntuu lyhytnäköiseltä eikä lisää kaupungin toimivuutta. Se hyödyttää lopulta pientä määrää ihmisiä.”

Kestävät hankinnat osaksi arkea

Kuntien tulee kestävän kehityksen työssään vähentää kulutuspohjaisia päästöjään ja tukea sekä kannustaa siirtymistä kiertotalouteen perustuviin ratkaisuihin. Tavoitteiden toteutumista tulee seurata ja mitata, ja niiden vaikutuksista tulee viestiä kuntalaisille avoimesti.

Kuntien tulee olla kestävämpään kuluttamiseen kannustavia toimintaympäristöjä, joissa sekä ilmaston että luontokadon näkökulmasta parempien valintojen tekeminen on kuntalaisille helppoa. Antte Lauhamaa näkee kuntien roolin tärkeänä erityisesti matkailuyritysten ohjaamisessa kestävään suuntaan.

“Niin kunta- kuin valtiotasolla tarvitaan kannustimia kestävästi toimiville matkailuyrityksille. Kestävän toiminnan pitäisi olla kilpailuetu, joka näkyisi esimerkiksi yritysten verohelpotuksina.”
Antte Lauhamaa

Puhtaan luonnon säilyttämiseksi kestävä yritystoiminta on tärkeää myös Kuusamossa asuvalle Enni Rukajärvelle.

“Alueella Ruka tekee jonkun verran töitä ilmaston puolesta, mutta yleisesti vastuullisesti toimivien yritysten määrä on yllättävän pieni. Mielestäni tähän voitaisiin kunnan puolesta panostaa vielä isommin, että yritykset saataisiin kannustettua mukaan ja kestävän kehityksen suunnitelmissa myös pysyttäisiin.”

Muutos lähtee lautaselta

Kunnilla on tärkeä rooli siirtymässä kohti planetaariset rajat huomioivaa ruokavaliota. Kuntakeittiöiden ravitsemusta koskevat valinnat ohjaavat kerralla monen ihmisen ruokailutottumuksia. Lisäämällä lähellä tuotettua vegaanista, kasvis- ja kalaruokaa kuntakeittiöiden tarjontaan teemme kuntien ruokatarjonnasta sekä ilmaston kannalta kestävämpää että terveellisempää. Muutos ilmastoystävällisempään ruokakulttuuriin olisi siis helppoa aloittaa täältä!

Kuntakeittiöiden potentiaalia ja vastuuta pohtii myös Helsingissä asuva POW-lähettiläs lumilautailija Siv Knudsen.

”Kun ihmisiä ruokitaan niin isolla skaalalla, en nää mitään syytä, miksi kouluissa ja päiväkodeissa ei olisi pelkästään vegaanista ruokaa tarjolla ihan jo siksi, mitä ruokateollisuus tekee eläimille ja millainen kuormitus eläintuotannosta syntyy Itämerelle ja ilmastolle. Lihan voisi vaihtaa kotimaisiin kasviksiin ja juureksiin, joista saa tehtyä herkullisia ruokia.”

Yhdellä vegaanisella lounaalla päivässä olisi Sivin mielestä vain positiivinen vaikutus niin lasten kuin ympäristön terveyteen, etenkin, kun kyseessä on Helsingin koulujen ja päiväkotien kaltaiset suuret toimijat. Myös ruoantuotannon saamia tukia olisi hänen näkemyksensä mukaan oleellista pohtia.

“Kunnallistasolla voitaisiin miettiä, onko maitotuen jakaminen pelkästään lehmänmaidolle tarpeellista vai olisiko aika saada myös kasvimaito saman tuen piiriin.”

Kasvisruoan aseman vahvistamiseksi ja vakiinnuttamiseksi on vielä tehtävä töitä. Siv uskoo, että positiivista muutosta voidaan saada aikaan tarjoamalla henkilökunnalle lisää koulutusta ja tietoa aiheesta.

“Olisi tärkeää lisätä henkilökunnan tietoisuutta ravinnon vaikutuksista sekä meidän että planeetan terveyteen.”
Siv Knudsen

Kunnat, näkyvämpää ilmastoviestintää!

Jotta kuntien ilmastotyön tavoitteet, eri vaiheet ja saavutetut tulokset tavoittaisivat kuntalaiset, kannattaa ilmastotyöstä viestiä kuntalaisille selkeästi ja monissa eri kanavissa. Useampi POW-lähettiläs jakaa toiveen siitä, että kotikunnan ilmastotavoitteista viestittäisiin näkyvämmin ja useissa kanavissa.

Antti Autti toivoo, että Rovaniemellä ilmastotavoitteiden tulokset löytyisivät helpommin kaupungin sivuilta, joka madaltaisi myös kaupunkilaisten kynnystä osallistua ilmastotoimiin.

“Jos kaupunki haluaa saada asukkaat mukaan ilmastotoimintaan, tulisi konkreettista tietoa ja esimerkkejä ilmastoteoista olla selkeästi esillä. Tämä edesauttaisi oman elämänsä ilmastovaikutuksista kiinnostuneita kaupunkilaisia toimimaan.”