Lumen perässä matkustamiseen liittyy kuitenkin katkeransuloinen paradoksi: mitä useammin ja suuremmilla päästöillä harrastamme, sitä epävarmemmilta tulevat talvet lajimme kannalta näyttävät.

Kyselyyn vastanneiden urheilijoiden kokemus oli, ettei ilmastonmuutoksesta juuri puhuta urheiluyhteisössä (27,1%) tai aiheesta puhutaan vain hieman (45,1%) tai kohtalaisesti (22,6%). Monet urheilijoista toivat myös esille, ettei oma opiskelu aiheen puolesta ole heidän arjessaan kovin suuressa roolissa. Kyselyn perusteella urheilijat, jotka arvelivat keskilämpötilojen nousevan enemmän vuosisadan loppuun mennessä, olivat myös keskivertoa huolestuneempia ilmastonmuutoksesta. Vastauksista käykin ilmi, että monet urheilijat tiedostavat oman toimintansa ristiriidan.
Syy-seuraussuhteiden ja tilanteen kokonaisvaltaisuuden ymmärtäminen ovat avainasemassa ilmastonmuutoksen vakavuuden hahmottamisessa ja edelleen mahdollisuuksissa viestiä aiheesta eteenpäin. Vastausten perusteella osa urheilijoista haluaisi toimia kestävämmin ja tuoda enemmän mielipiteitään julki, mutta heillä ei ole ollut vielä rohkeutta tai työkaluja tehdä niin. Talviurheilijoiden ja POWin yhteistyö voisikin näyttäytyä muun muassa koulutuksen tarjoamisena ilmastoasioihin ja siitä viestimiseen kuten myös vertaistukena. Yksittäisenkin talviurheilijan voima suunnannäyttäjänä on jo muutoksen alku ja jos mukaan saadaan koko suomalainen urheiluyhteisö, voidaan alkaa nähdä aitoja yhteiskunnallisia muutoksia ja edistysaskeleita.
Suurin osa urheilijoista kokee, että ilmastonmuutos on jo viime vuosina vaikuttanut heidän arkeensa:
“Olosuhteet ovat muuttuneet arvaamattomiksi: lumi tulee myöhemmin ja se voi sulaa milloin vain pois. Myös lämpötilat vaihtelevat arvaamattomasti.”
Erityisesti heikentynyt lumitilanne on hankaloittanut monien talviurheilijoiden treenaamista sekä kilpailemista:
“Talvet ovat lyhentyneet huomattavasti, joten myös treeni- ja kisakausi ovat lyhyempiä.”
Yhä useammat urheilijat ovat joutuneet matkustamaan enemmän lumen perässä. Myös luonnonlumen vastineet kuten keino- ja säilölumi ovat nykyään osa talviurheilijoiden arkea:
“Entistä enemmän kilpaillaan ja harjoitellaan säilölumella. Suksikalustoa täytyy suunnata enemmän vesikelille.”
Vähintään yhtä tärkeää kuin yksilöiden askeleet kestävämpään suuntaan, on lajiliittojen ja kattojärjestön toiminnan kehittäminen hiilineutraaliin suuntaan. Vastausten perusteella myös urheilijat toivovat ylemmiltä tahoilta toimia. Organisaatioilta halutaan konkreettisempaa esimerkkiä ympäristöasioiden suunnannäyttäjänä ja kumppaneiden valintaan toivotaan parempaa suodatusta. Kuten eräskin urheilija kommentoi:
“Firmojen kaksinaamaisuus ja viherpesu on järkyttävää.”
Urheilijat myös kokevat, ettei heillä ole usein mahdollisuutta valita ympäristöystävällisempää toimintatapaa lajiliittojen ja urheilun kattojärjestöjen toimintatapojen takia. Yleisimpänä haasteena ympäristöystävällisemmän toiminnan edessä koettiin harrastamisen ja lajissa kilpailemisen tuoma kansallinen ja kansainvälinen matkustaminen.
Pienentääkseen lajikohtaisia päästöjä, urheilijat ehdottavat kansainvälisten kilpailukalenterin muokkaamista ja peräkkäisten kilpailupaikkakuntien sijoittamista maantieteellisesti lähemmäs toisiaan. Vastauksissa urheilijat esittävät, että näillä toimilla voitaisiin ehkäistä tykkilumen käyttöä kilpailupaikalla ja vähentää ylimääräistä lentämisen tarvetta maiden välillä.
Ilmastonmuutos koskettaa nyt ja tulevaisuudessa yhä enemmän myös talviurheilijoita. Tarvitsemme yhä enemmän rohkeita talviurheilun esikuvia, jotka jakavat tietoa, toimivat ja innostavat myös muita toimimaan talvien pelastamiseksi. On kaikkien talviurheilijoiden etu, että talvien sateet tulisivat lumena myös tulevaisuudessa.
Urheilijat myös kokevat, ettei heillä ole usein mahdollisuutta valita ympäristöystävällisempää toimintatapaa lajiliittojen ja urheilun kattojärjestöjen toimintatapojen takia. Yleisimpänä haasteena ympäristöystävällisemmän toiminnan edessä koettiin harrastamisen ja lajissa kilpailemisen tuoma kansallinen ja kansainvälinen matkustaminen.
Pienentääkseen lajikohtaisia päästöjä, urheilijat ehdottavat kansainvälisten kilpailukalenterin muokkaamista ja peräkkäisten kilpailupaikkakuntien sijoittamista maantieteellisesti lähemmäs toisiaan. Vastauksissa urheilijat esittävät, että näillä toimilla voitaisiin ehkäistä tykkilumen käyttöä kilpailupaikalla ja vähentää ylimääräistä lentämisen tarvetta maiden välillä.
Haluamme haastaa urheilijoita ottamaan rohkeasti askeleita POW polulla ja jakamaan tätä tutkimusta omissa verkostoissaan! Iso kiitos kaikille kyselyyn vastanneille ja tervetuloa mukaan POWin toimintaan – pelastaan talvet yhdessä!
Lisätietoja raportista antaa POWin toiminnanjohtaja Noora Vihervaara / noora@protectourwinters.fi / 0405255323
Lumen perässä matkustamiseen liittyy kuitenkin katkeransuloinen paradoksi: mitä useammin ja suuremmilla päästöillä harrastamme, sitä epävarmemmilta tulevat talvet lajimme kannalta näyttävät.
Ilmastonmuutoksen torjunta tarvitsee jokaista, sen me kaikki tiedämme. Liikenteen sähköistäminen on yksi tehokas tapa vähentää päästöjä ja päästä lähemmäksi ilmaston kannalta kestävää tulevaisuutta.Euroopan komission tavoitteena on, että eurooppalaisilla teillä...
Vastaanottaja: Liikenne- ja viestintäministeriö Lausunnon kohteena olevat asiakirjat ja muut lausunnot löydät tästä linkistä Valtioneuvoston periaatepäätös lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä ohjaisi Suomen kansainvälistä vaikuttamistyötä ja...
Tutkimusten mukaan uuden tavan oppiminen kestää noin kaksi kuukautta. Se on sama aika, jonka suomalaiset elivät koronan takia tiukimmin rajoitettua elämää. Erityisesti matkustaminen loppui kuin seinään.
Työkaveri kysyi minulta vähän aikaa sitten, miten suhtaudun lentämiseen. Hän tiesi, että olen aloittanut POWin hallituksessa ja että vastuullinen matkailu on ollut tärkeä asia minulle jo pitkään. Olen aikoinani ollut töissä matkailulehti Mondossa ja siellä ollessani...