Ilmastonmuutos uhkaa meille suomalaisille rakasta talvea. Miten talvet sitten saataisiin pelastettua? ”Pakkasen puolella” -blogisarja avaa niitä konkreettisia keinoja, joita jokainen meistä voi tehdä. Lähde kanssamme POW-polulle ja opi lisää siitä, miten ilmastoystävällinen ja vähäpäästöinen yhteiskunta rakennetaan. Yhdessä vaikutamme enemmän.
Kulutusvalintamme ja rahankäyttömme vaikuttavat siihen, millaista tulevaisuutta rakennamme. POWin aktiivi Matti Kahra muistuttaa ilmastojärjestön yhteisöstä, joka kannustaa kaikkia talven ystäviä tekemään vastuullisia valintoja ja suitsimaan ylikulutusta arjessaan.
Ilmastonmuutos uhkaa edelleen maapallon tulevaisuutta, mikä herättää huolta, epätoivoa ja jopa pelkoa. Onneksi viime vuosina kasvava joukko yrityksiä, päättäjiä ja ihan tavallisia ihmisiä on ymmärtänyt vihreän siirtymän ja päästövähennysten tarpeen.
Yhteiskunnallinen muutos alkaa pienestä. Kestävämpää tulevaisuutta on mahdollista rakentaa arkisten valintojen avulla. Lompakolla äänestäminen on yksi selkeimmistä keinoista, toteaa POW-aktiivi Matti Kahra. Hän työskentelee ilmastoasiantuntijana finanssialalla.
”POWissa minua puhuttelee se, että ilmastojärjestön toiminta liittyy suoraan siihen, mitä kukin voi itse tehdä. Talvien katoaminen on hyvin konkreettinen asia, minkä haluaisi välttää kaikin keinoin. POWissa saa osallistua merkityksellisiin asioihin positiivisen ja yhteisöllisen tekemisen kautta.”
Ihmisen hiilijalanjälki muodostuu karkeasti neljästä osa-alueesta: ruokailusta, liikkumisesta, asumisesta sekä tavaroista ja palveluista. Ilmastoystävällisten kulutusvalintojen äärellä on olennaista tiedostaa, millaisilla päätöksillä on oikeasti merkitystä kokonaisuuden kannalta.
”Syömiseen ja liikkumiseen liittyviä päätöksiä teemme päivittäin, hankintoihin ja asumiseen harvemmin. Omaa ajatteluaan ja omia tottumuksiaan kannattaa muuttaa pikkuhiljaa, jotta muutoksesta tulee varmasti kestävä. Jokaisella on omannäköinen polku kohti muutosta.”
Vaikka yhteiskunnalliset rakenteet ja hintakysymykset saattavat tehdä kestävästä kuluttamisesta vielä toisinaan hankalaa, yksittäiselläkin ihmisellä on vaikutusvaltaa. Kestävyysmurrosta edistää kulttuurin muutos eli se, mitä arvostamme ja pidämme tärkeänä.
Kertakäyttökulttuurin sijaan Kahra kannustaa miettimään, voisiko ostoksesta maksaa enemmän. Usein laadukas ja kalliimpi tuote kestää pidempään ja sitä voi korjata. Näin tavara säilyy hyvänä käytössä jopa vuosikymmeniä, eikä sitä tarvitse korvata jatkuvasti uudella.
Kahra näkee yhtenä erinomaisena trendinä sen, että nykyään vaatteiden paikkaamisesta on tullut entistä suositumpaa. Esimerkiksi ulkoiluvaatteille on olemassa hyviä korjaussarjoja ja vaatelaastareita.
”Ihmiset ehkä arvostavat sitä, että vaatetta on käytetty paljon ja siinä näkyy eletty elämä – kaikki ne naarmut ja kolhut, joita reissuihin liittyy. Tämä toimii esimerkkinä muillekin, että kaiken ei tarvitse olla aina uutta ja kiiltävää, kunhan vaate toimii ja sopii käyttötarkoitukseensa.”
”Jos emme ratkaise ilmastokriisiä ja vähennä päästöjä, muutos tulee paljon kalliimmaksi. Jo nyt kuluttajan näkökulmasta moni kestävämpi vaihtoehto on halvempi kuin haitallinen.”
– Matti Kahra, POW-aktiivi
Omilla valinnoillaan voi lisätä vastuullisten brändien kysyntää
Ilmastoasioista puhutaan monesti moraalisena valintana, vaikka ilmastoystävällinen ratkaisu on useimmiten myös talouden kannalta paras vaihtoehto. Miten taloudellista kasvua sitten voisi tavoitella maapallon kantokyvyn rajoissa – vai onko se edes mahdollista?
”Nykyinen talouskasvu ei voi jatkua ikuisesti tällä rajallisella planeetalla. On kuitenkin täysin nähtävissä, että vuoteen 2050 mennessä voisimme taata globaalisti kaikille ihmisille kestävän ja hyvän elintason ja tehdä sen silti kestävyyden rajoissa muun muassa uusiutuvan energian avulla”, Kahra uskoo ja lisää:
”Jos emme ratkaise ilmastokriisiä ja vähennä päästöjä, muutos tulee paljon kalliimmaksi. Jo nyt kuluttajan näkökulmasta moni kestävämpi vaihtoehto on halvempi kuin haitallinen.”
Ostopäätöstä tehdessään kuluttajan kannattaa vertailla yrityksiä, miten vastuullisesti ne toimivat. Tietyn toimialan vastuullisista brändeistä voi päästä jyvälle muun muassa uutisista, tutkimuksista, kansalaisjärjestöjen selvityksistä ja yritysten omien kestävyysraporttien kautta.
Selvitystyötä voi tehdä myös suoraan kaupassa ja kysyä myyjältä tuotteen vastuullisuudesta. Onko tuotteella vaikkapa jokin virallinen ympäristömerkki?
Kaikki vihreäksi luokiteltu kuluttaminen ei kuitenkaan ole automaattisesti kestävää, koska kaikilla valinnoilla on ilmasto- ja ympäristöjalanjälki. Kahra muistuttaa, että etenkin länsimaissa ihmisten pitäisi suitsia kulutustaan. Ylikulutukseen ei ole enää varaa.
”Olennaista on, että yrityksen ilmasto- ja ympäristötyö on selkeää, uskottavaa ja rehellistä konkreettisten tekojen ja lukujen valossa. Yritys kertoo myös avoimesti, mikä sen toiminnassa on hyvin ja missä taas on parantamisen varaa. Höttöisiin lupauksiin on syytä suhtautua kriittisesti.”
”Varsinkin ilmastotavoitteissa ja päästövähennyksissä on helppo sanoa, että vuonna 2050 yritys haluaa saavuttaa jotakin. Mutta pystyykö yritys kertomaan, mitä se on tähän mennessä onnistunut tekemään ja miten se aikoo päästä lopulliseen tavoitteeseensa?” Kahra huomauttaa.
Vastuullisten hankintojen tekeminen ei siis ole vain kuluttajan harteilla, vaan yhtä lailla yrityksillä on vastuu toimia kestävästi. Isojen yritysten vastuullisuustyötä ohjaa muun muassa EU-sääntely, kuten kestävyysraportointidirektiivi ja tulevaisuudessa myös yritysvastuudirektiivi. Näin vastuullisuusvaatimukset valuvat arvoketjussa myös pienemmille toimijoille.
Säästöt kannattaa laittaa poikimaan vastuullisiin sijoituskohteisiin
Kun ei osta turhaa ja käyttää rahaa muutenkin järkevästi, ylimääräiset säästöt on fiksua sijoittaa. Ilmastoystävällisiä teemarahastoja ja muita sijoituskohteita löytyy nykyään joka lähtöön. Vastuullinen säästäminen ja sijoittaminen on tehty kuluttajalle varsin helpoksi ja sujuvaksi.
”EU-sääntely velvoittaa pankkeja totuudenmukaisuuteen ja objektiivisuuteen. Esimerkiksi rahastoissa on tiukat kriteerit, mitkä kohteet edistävät vihreää siirtymää tai ympäristön kestävyyttä. Pankit antavat tarkat tiedot, mihin raha menee ja mitä sillä tehdään.”
Kahran mukaan lompakolla äänestäminen on kuin äänestäisi vaaleissa. Oman rahan voi sijoittaa jonkin kestävästi toimivan yrityksen tai ratkaisun puolesta. Kun yritys kasvaa, myös sen kiinnostavuus ja markkina-arvo kasvavat. Muutos voi tapahtua, kun ihmiset seisovat taloudellisesti sen puolella ja kohdistavat painetta vastuulliseen tekemiseen.
”Jokainen voi miettiä, millaista yritystoimintaa ja yhteiskunnallista muutosta haluaa rahoittaa. Mitä enemmän vihreitä sijoittajia on, sitä todennäköisemmin yritykset kulkevat vihreään suuntaan. Käytännössä yritykset seuraavat sitä, mitä omistajat tahtovat.”
Jos oman arkisen toiminnan ja sijoitusten lisäksi haluaa tehdä jotain lisää, varojaan voi lahjoittaa sellaisille toimijoille tai järjestöille, jotka pyrkivät kirittämään kestävää muutosta ja viestivät siitä. Tämä toimii Kahran mielestä hyvänä korvikkeena päästöjen kompensoinnille, koska uskottava kompensaatiomarkkina on parhaillaan murroksessa.
”POWin tapauksessa voi sanoa, että mitä enemmän sillä on jäseniä ja rahaa käytettävissään, sitä isompia ja merkityksellisempiä juttuja ilmastojärjestö voi yhteiskunnassamme tehdä.”
Rahan ohella omaa aikaakin voi halutessaan lahjoittaa yhteiseen hyvään. POWissa jäsenet pääsevät osaksi voimaannuttavaa ja samanhenkistä yhteisöä. Ilmastoliikkeessä on mahdollista auttaa omien voimavarojensa mukaan, oppia samalla muilta ja pitää yhdessä hauskaa.
”Lopullinen tavoite on, että saisimme ilmastonmuutoksen pysäytettyä niin, että meillä olisi jatkossakin lunta ja talvia. Muutoksesta voi tehdä positiivista ja innostavaa. Tulevaisuus on avoin, ja on meistä itsestämme kiinni, millaiseksi sen teemme.”
Elämäntapatesti auttaa tekemään ilmastoystävällisiä valintoja
Mietitkö vielä, miten voisit ryhtyä äänestämään lompakollasi ilmastoystävällisten valintojen puolesta? Sitran Elämäntapatesti antaa konkreettisia keinoja hiilijalanjäljen pienentämiseen. Testin avulla voit luoda kätevästi oman suunnitelman vastuullisen arjen rakentamiseen.
Uusittu Elämäntapatesti räätälöi neuvoja, joiden avulla voit säästää paitsi ilmastoa myös rahaa ja aikaa. Jokaisella ilmastoteolla on siis vaikutusta. Kahra listaa lopuksi muutaman helpon vinkin, miten voit vaikuttaa kestävämpään tulevaisuuteen omilla teoillasi – vaikka jo tänään:
• Syö vähemmän lihaa ja enemmän kasviksia. Ekologisen, eettisen ja terveellisen ruokavalion keskiössä on vähentää etenkin punaista lihaa mutta myös muita eläinperäisiä tuotteita.
• Liiku arjessa jalan, pyörällä tai julkisilla. Jos tarvitset autoa, hanki vähäpäästöinen vaihtoehto. Matkusta lomalle ennemmin lähikohteeseen ja vältä lentämistä.
• Tarkista vuokra- ja omistusasunnossa talon energiatehokkuusluokka ja valitse itsellesi ekologisempi koti. Asuessa voit myös esimerkiksi alentaa lämpötilaa ja tiivistää ikkunoita.
• Kun ostat tavaroita ja palveluita, mieti tarkkaan, tarvitsetko hankintaa. Uuden ostamisen sijaan voit myös pohtia, saisitko saman asian vuokraamalla, lainaamalla tai käytettynä.
Kuvat:
1. Matti Kahran kuva-albumi
2. Riikka Hurri
Olen ollut koko ikäni ulkoilmaihminen ja rakastan Suomen vuodenaikoja – etenkin talvia, jolloin pakkanen nipistelee poskipäitä ja lumipeite kietoo maiseman syleilyynsä. Suksilla olen viihtynyt pienestä pitäen niin rinteessä kuin ladullakin. Sittemmin myös avantouinti ja retkiluistelu ovat vieneet mennessään. Vastuullisuusviestinnän yrittäjänä ja freelancekirjoittajana olen valjastanut ammattitaitoni siihen, että maailmasta tulisi ekologisesti ja eettisesti kestävämpi paikka meille kaikille. Siksi haluan kertoa tarinoita siitä, miksi talvien puolesta kannattaa taistella.
Murrosmedia.fi
Instagram: @murrosmedia
Löytyisikö POWista myös sinulle omannäköinen tapa vaikuttaa ja toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi? Liity jäseneksi, tule mukaan toimintaan ja pääse osaksi talven ystävien yhteisöä.
Mukaan rakentamaan talvien ja ulkoilun ystävien ilmastoliikettä? Etsimme nyt tiimiämme vahvistamaan Hankekoordinaattoria, Viestinnän sisällöntuottajaa, Koulutus- ja yhteisökoordinaattoria sekä Viestinnän ja vaikuttamisen asiantuntijaa 🕒 Haku päättyy 31.8.
Ilmastonmuutos uhkaa meille suomalaisille rakasta talvea. Miten talvet sitten saataisiin pelastettua? ”Pakkasen puolella” -blogisarja avaa niitä konkreettisia keinoja, joita jokainen meistä voi...
Ilmastonmuutos uhkaa meille suomalaisille rakasta talvea. Miten talvet sitten saataisiin pelastettua? ”Pakkasen puolella” -blogisarja avaa niitä konkreettisia keinoja, joita jokainen meistä voi...
