Ilmastonmuutos uhkaa meille suomalaisille rakasta talvea. Miten talvet sitten saataisiin pelastettua? ”Pakkasen puolella” -blogisarja avaa niitä konkreettisia keinoja, joita jokainen meistä voi tehdä. Lähde kanssamme POW-polulle ja opi lisää siitä, miten ilmastoystävällinen ja vähäpäästöinen yhteiskunta rakennetaan. Yhdessä vaikutamme enemmän.
Ihmiskunnan päästöt lämmittävät ilmastoa kiihtyvällä tahdilla. Ilmastonmuutos ei ole vain tilastoja ja ennusteita vaan todellista arkea. Mitä enemmän tiedämme aiheesta, sitä paremmin ymmärrämme ja osaamme toimia kestävästi. Puolueettomalla tutkimuksella ja selkeällä tiedeviestinnällä on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä.
”Kun ymmärrämme ilmastonmuutoksen syitä ja seurauksia, osaamme tehdä parempia valintoja. Tieto ei vain lisää tuskaa, vaan se antaa myös ratkaisuja.”
– Ari Laakso, Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tiedetoimittaja
Rovaniemen rantoja huuhtovan Ounasjoen varrella tönöttää Ari Laakson kotitalo. Omassa pihapiirissä on aikaa tarkkailla, miten luonto elää vuodenkierron mukaan. Jos viime talvi oli pohjoisessa pitkä, vakaa ja mahdottoman luminen, kulunut talvi on ollut kaikkea muuta.
Laakso työskentelee tiedetoimittajana Lapin yliopiston Arktisessa keskuksessa. Urallaan hän on osallistunut lukuisiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, jotka liittyvät ilmastonmuutokseen ja siihen sopeutumiseen. Hän on seurannut työssään etenkin lumen ja jään muutoksia.
“Olen aika pessimistinen talvien suhteen. Olemme menossa koko ajan huonompaan suuntaan, kun ilmasto lämpenee ja talven raja muuttuu. Tälläkin hetkellä on nähtävissä, että kunnon talvia ei enää ole siellä, missä ennen on ollut”, Laakso toteaa huolestuneena ja jatkaa:
”Kun ymmärrämme ilmastonmuutoksen syitä ja seurauksia, osaamme tehdä parempia valintoja. Tieto ei vain lisää tuskaa, vaan se antaa myös ratkaisuja.”
Ilmastonmuutoksesta puhuttaessa on hyvä muistaa, että sen vaikutukset näkyvät eri puolilla Suomea eri tavoin. Esimerkiksi eteläisen rannikkoseudun ilmasto on jo lähtökohtaisesti hyvin toisenlainen verrattuna pohjoisen sisämaan ilmastoon.
Ilmatieteen laitoksen mukaan kuluvan talven eli joulukuu–helmikuun keskilämpötila oli koko maassa tavallista korkeampi, kun sitä verrataan vuosien 1991–2020 pitkän ajan keskiarvoon. Keskilämpötila keikkui nollassa lounaisrannikolla, ja Itä-Lapissa se painui –10 asteeseen.
Talvi oli harvinaisen lauha maan eteläosassa. Käytännössä yhtä lämmin talvisää toistuu keskimäärin vain kerran kymmenessä vuodessa tai harvemmin. Sen sijaan Lapissa tammikuun keskilämpötila oli tavanomainen, mutta helmikuu oli poikkeuksellisen leuto. 7. helmikuuta Inarin Nellimissä lämpötila kipusi 7,3 asteeseen.
Joulukuu- ja helmikuun välillä länsirannikolla sekä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa talvi oli monin paikoin hyvin vähäluminen. Myös maan keskiosissa satoi tavanomaista vähemmän. Maan kaakkoisosassa sekä Keski- ja Pohjois-Lapissa satoi kuitenkin keskimääräistä enemmän.
Helmikuu lopulla lunta oli suuressa osassa maata harvinaisen tai poikkeuksellisen vähän ajankohtaan nähden. Edellytykset talvilajien harrastamiseen sulivat pois lumen mukana.
Ilmastonmuutos lyhentää, kastelee ja lämmittää Suomen talvia
Vuodet eivät ole veljiä keskenään. Ilmatieteen laitoksen tilastot paljastavat silti selkeän trendin viime vuosikymmenten ajalta. Suomessa kuluvan vuosisadan ensimmäinen neljännes oli lähes 1,5 astetta lämpimämpi kuin viime vuosisadan viimeinen neljännes.
Tämän vuoden tammi–helmikuun keskilämpötila oli maassamme jopa noin +2,6 astetta pitkän ajan keskiarvoa leudompi. Näin ollen koko vuodesta tulee noin 90 prosentin todennäköisyydellä tavallista lämpimämpi, koska talven lämpötiloilla on suurin vaikutus koko vuoden keskiarvoon.
Globaalisti vuoden 2024 keskilämpötila oli historiallisen korkea toistamiseen peräkkäin ja ylitti ensimmäistä kertaa esiteollisen ajan tason yli 1,5 asteella. Pohjolassa – ja siten myös Suomessa – ilmasto on lämmennyt huomattavasti nopeammin maailmanlaajuiseen keskiarvoon nähden.
Miten nykyinen kehityskulku sitten vaikuttaa meille suomalaisille rakkaisiin talviin? Ilmastonmuutoksen takia Suomen talvet tulevat olemaan lyhyempiä, vähälumisempia ja leudompia. Epävakainen sää yleistyy.
“Suomalaisilla on vahva talviurheiluidentiteetti. Missä hiihto ja muut talvilajit onnistuvat jatkossa vai pitääkö sitä varten matkustaa aina Lappiin?” Laakso kysyy.
Ylipäätään Euroopassa on enää harvoja paikkoja, joissa todellista talven tunnelmaa voi kokea. Esimerkiksi Alpit kärsivät lumipulasta, mikä ajaa turisteja Lappiin. Mielikuva Lapin paukkuvista pakkasista ja loputtomista lumikinoksista on kuitenkin koetuksella.
”Matkailu on Lapissa tärkeä elinkeino, mutta lentämisen sijaan pitäisi panostaa maata pitkin matkustamiseen. Ongelmana on se, että suurin osa matkailijoista tulee tänne kauempaa, eikä lähimatkailu yksin riitä elinkeinon turvaamiseksi.”
Märkä, pimeä ja vähäluminen talvi ei ole omiaan lisäämään mielen hyvinvointia. Sen sijaan monella kaamosväsymys voi pahentua. Terveydenhuolto kuormittuu herkästi edestakaisin sahaavien lämpötilojen takia, kun jäinen keli altistaa onnettomuuksille ja liukastumisille.
Ilmastonmuutos heijastuu totta kai myös luontoon. Kun elinolot väistämättä muuttuvat, pohjoisen lajit joutuvat yhä ahtaammalle. Heikoimmassa asemassa ovat Tunturi-Lapin kasvit ja eläimet. Niillä ei ole enää paikkaa, minne siirtyä, koska vastassa on Jäämeri tai tunturin huippu.
Vaikuttava tiedeviestintä auttaa toimimaan ilmastoystävällisesti
Millainen merkitys faktapohjaisella tiedeviestinnällä on yhteiskunnassamme, jotta kokonaisvaltainen ymmärrys ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista lisääntyisi? Vain oikean tiedon valossa pystymme tekemään ilmaston kannalta järkeviä valintoja.
“Ilmastonmuutoksen ymmärtäminen vaatii luotettavaa tieteellistä tietoa. Nykyisessä mediaympäristössä, jossa jokainen elää omassa informaatiokuplassaan, kriittinen lukutaito on tärkeämpää kuin koskaan”, Laakso pohtii.
Luotettavan lähteen voi tunnistaa siitä, että siinä viitataan objektiiviseen tieteeseen ja puolueettomiin tutkimuksiin. Neutraalit mediat, kuten Helsingin Sanomat ja Tiede-lehti, ovat Laakson mielestä päteviä lähteitä. Ylipäätään kannattaa aina pyrkiä alkuperäisen tiedon ja oikean asiantuntijalähteen äärelle, eikä luottaa monen mutkan kautta kerrottuun tietoon.
Laakso on tehnyt töitä koko uransa arktisten aiheiden parissa. Hän puhuu geoscience-lähestymistavasta, jossa maapalloa katsotaan kokonaisuutena.
“Jos vaikkapa lumipeite ja jää katoavat, se ei ole huono juttu vain alkuperäiskansoille tai jääkarhuille vaan ihan kaikille. Arktisella alueella on funktio meidän kaikkien elämässä riippumatta siitä, missä päin planeettaa asumme.”
“Kun puhutaan talvesta ja lumesta, nostaisin erityisesti kryosfäärin tärkeäksi keskustelunaiheeksi. Kryosfääri on se osa maapalloa, joka on lumen, jään tai ikiroudan peittämä, ja se on nyt ilmastonmuutoksen vaikutuksen takia uhattuna.”
Tiedeviestinnällä on tärkeä rooli paitsi kansalaisille myös päätöksentekijöille, jotta päätöksiä tehdään oikeaan tietoon perustuen. Tiukkaa tutkimustietoa on tärkeää yleistajuistaa, tiivistää ja pureskella valmiiksi, jotta se saavuttaa mahdollisimman laajan päättäjäjoukon niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla.
Yhtä lailla ympäristö- ja ilmastojärjestöt ovat keskeisessä asemassa, koska niillä on paljon viestinnällistä vaikutusvaltaa yhteiskunnassamme. Järjestöt pystyvät nostamaan ilmastonmuutosta ja sen ratkaisuja esille eri kanavissa ja vaikuttamaan päättäjiin.
Laakso on seurannut jo pitkään POWin toimintaa. Hän pitää järjestön tavasta lähestyä ilmastonmuutosta talven ja talviurheilun näkökulmasta.
“Meidän on tärkeää löytää keinoja, jotka puhuttelevat tulevia sukupolvia, ja pystyä jakamaan ymmärrettävää tietoa ilmastonmuutoksesta, sen vaikutuksista ja konkreettisista ratkaisuista. POW on tässä mielessä erityinen järjestö, koska se on onnistunut valjastamaan talviurheilun harrastajat taistelemaan ilmastonmuutosta vastaan.”
Inspiroivia tiedeviestinnän toteutuksia turisteille ja paikallisille
Tiedon ymmärtäminen on oppimisen edellytys. Ilmastonmuutoksesta voi ammentaa oppia niin tietokirjoista, luotettavista tiedotusvälineistä kuin asiantuntevista verkkolähteistä. Tutkimukseen pohjautuvaa tietoa on tarjolla joskus myös yllättävissä paikoissa, Ari Laakso huomauttaa. Uuden oppimiselle kannattaa antaa mahdollisuus.
Wonder Seekers -tiedematkailuhanke yhdistää tieteellisen tiedon ja elämysmatkailun. Matkailijat voivat oppia esimerkiksi revontulista paikan päällä tutkijoiden ja ohjelmapalveluiden järjestäjien johdolla. Laakso on ollut mukana kehittämässä hanketta vuosina 2020–2023, ja se jatkuu edelleen.
> Lue lisää: https://www.wonderseekers.com/
Tiedekeskus Arktikumin perusnäyttely ”Vastakohtien Arktis” sukeltaa arktisen alueen voimakkaisiin vaihteluihin. Näyttelyssä tarkastellaan, miten lumi, jää ja routa ovat muokanneet maapalloa ja mitä ne merkitsevät alkuperäiskansoille ja ekosysteemeille.
> Lue lisää: https://www.arcticcentre.org/FI/Arktikum/nayttelyt
Tiedekeskus tunturissa -tapahtuma vei tiedeviestinnän pois perinteisistä tiloista ja suoraan tunturiin. Käsivarren tunturialueella järjestetyssä tapahtumassa ohikulkijat saivat keskustella asiantuntijoiden kanssa ilmastonmuutoksesta kahvikupin äärellä sekä vierailla lumiluolaan rakennetussa pop-up-tiedekeskuksessa.
Kuvat: Johan van der Vielen, Antti Kurola, Piia Juntunen-Laakso
Lähteitä:
Ilmatieteenlaitos: Ilmastovuosikatsaus 2024
Ilmatieteenlaitos 21.1.2025: 21. vuosisadan ensimmäisen neljänneksen ilmasto Suomessa
Ilmatieteenlaitos 21.2.2025: Tammikuun 2025 kuukausikatsaus
Ilmatieteenlaitos 7.3.2025: Leuto talvi, lämmin vuosi? Talvi pitkälti ratkaisee vuoden keskilämpötilan
Ilmatieteenlaitos 3.3.2025: Lapissa lauha helmikuu – myös koko talvi oli Suomessa lauha ja vähäluminen
WWF: Ilmastonmuutos muuttaa Suomen luontoa
Yle 12.1.2025: Suomen ilmasto on lämmennyt paljon maailman keskiarvoa nopeammin
Kestävän matkailun ratkaisuja paikallisyhteisöjen ja luonnon hyväksi
Lapin yliopistossa alkaa pian RETURN-hanke, jossa selvitetään, miten matkailijat voisivat osallistua luonnonsuojelun, paikallisyhteisöjen hyvinvoinnin ja ilmastoresilienssin tukemiseen. Hanketta johtaa Ari Laakso, ja mukana on myös Protect Our Winters Suomesta ja Ruotsista.
Hankkeessa tutkitaan erilaisia matkailun tulonsiirtomalleja, kuten turistiveroa, majoitusmaksuja, pääsy- ja parkkimaksuja sekä vapaaehtoisia lahjoituksia. Näiden mallien avulla matkailijat voivat konkreettisesti tukea matkailukohteen elinvoimaisuutta.
Tavoitteena on löytää ratkaisuja, joilla matkailun hyödyt jakautuvat nykyistä paremmin niin luonnon kuin paikallisyhteisöjen hyväksi. Hankkeen tulokset viestitään suoraan päättäjille, jotta ne voivat vaikuttaa tulevaisuuden päätöksentekoon.
Olen ollut koko ikäni ulkoilmaihminen ja rakastan Suomen vuodenaikoja – etenkin talvia, jolloin pakkanen nipistelee poskipäitä ja lumipeite kietoo maiseman syleilyynsä. Suksilla olen viihtynyt pienestä pitäen niin rinteessä kuin ladullakin. Sittemmin myös avantouinti ja retkiluistelu ovat vieneet mennessään. Vastuullisuusviestinnän yrittäjänä ja freelancekirjoittajana olen valjastanut ammattitaitoni siihen, että maailmasta tulisi ekologisesti ja eettisesti kestävämpi paikka meille kaikille. Siksi haluan kertoa tarinoita siitä, miksi talvien puolesta kannattaa taistella.
Murrosmedia.fi
Instagram: @murrosmedia
Löytyisikö POWista myös sinulle omannäköinen tapa vaikuttaa ja toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi? Liity jäseneksi, tule mukaan toimintaan ja pääse osaksi talven ystävien yhteisöä.
Ilmastonmuutos uhkaa meille suomalaisille rakasta talvea. Miten talvet sitten saataisiin pelastettua? ”Pakkasen puolella” -blogisarja avaa niitä konkreettisia keinoja, joita jokainen meistä voi...
Ilmastonmuutos uhkaa meille suomalaisille rakasta talvea. Miten talvet sitten saataisiin pelastettua? ”Pakkasen puolella” -blogisarja avaa niitä konkreettisia keinoja, joita jokainen meistä voi...
Ilmastonmuutos uhkaa meille suomalaisille rakasta talvea. Miten talvet sitten saataisiin pelastettua? ”Pakkasen puolella” -blogisarja avaa niitä konkreettisia keinoja, joita jokainen meistä voi...
