Ilmastonmuutos uhkaa meille suomalaisille rakasta talvea. Miten talvet sitten saataisiin pelastettua? ”Pakkasen puolella” -blogisarja avaa niitä konkreettisia keinoja, joita jokainen meistä voi tehdä. Lähde kanssamme POW-polulle ja opi lisää siitä, miten ilmastoystävällinen ja vähäpäästöinen yhteiskunta rakennetaan. Yhdessä vaikutamme enemmän.
Ylikulutus on yksi aikamme viheliäisimmistä haasteista. Onneksi ongelman ratkaisemiseksi on olemassa myös ruohonjuuritason toimia. Jokainen meistä pystyy hillitsemään omaa kulutustaan. Talvisista harrastuksista voi nauttia mainiosti maapallon kantokyvyn rajoissa.
“Vähemmän kuluttamisessa ei ole kyse luopumisesta, vaan vastuullinen kuluttaminen on tietoista valitsemista. Ajattelu kannattaisi kääntää niin, että vähemmän onkin enemmän.”
Tiesitkö, että keskimäärin yhdellä suomalaisperheellä on jopa 10 000–50 000 tavaraa? Tavarapaljous saattaa piiloutua helposti kaappien ja varastojen kätköihin, mutta se kertoo samalla valtavasta maailmanlaajuisesta ongelmasta: ylikulutuksesta.
“Vaikka perheellämme on keskivertoa vähemmän tavaraa, löysin pelkästään keittiöstämme 1001 tavaraa. Mihin ikinä tarvitsen esimerkiksi seitsemää paistinlastaa?” havainnollistaa Jenni Tuomisto, joka työskentelee käytetyn tavaran kauppapaikka Tori.fi:ssä johtajana.
Suomen ylikulutuspäivää vietettiin tänä vuonna 6. huhtikuuta. Tuoreiden laskelmien mukaan suomalaiset ovat siis kuluttaneet vain reilussa kolmessa kuukaudessa oman oikeudenmukaisen osuutensa maailman vuotuisista uusiutuvista luonnonvaroista.
“Ylikulutuspäivä hiipii koko ajan aikaisemmaksi, mikä tarkoittaa sitä, että emme ole onnistuneet sopeuttamaan kulutustamme maapallon kantokyvyn rajoihin. Me suomalaiset kulutamme edelleen kuin meillä olisi lähes neljä maapalloa käytössä.”
Ihmisen hiilijalanjälki – ja siten myös kulutuskäyttäytyminen – koostuu karkeasti neljästä osa-alueesta: asumisesta, liikkumisesta, syömisestä sekä tavaroista ja palveluista. Vaikka viime vuosina etenkin asumisen ja liikkumisen päästöt ovat pienentyneet, tavaroiden kulutuksessa samanlaista laskua ei ole nähty.
“Tällöin tavaroiden suhteellinen osuus kulutuksesta onkin kasvanut. Nämä ovat niitä valintoja, joita teemme yksilöinä. Kulutuksen muutos on sekä välttämätön että pakollinen. Meillä on jo tavaraa niin paljon, että meidän olisi käytettävä olemassa olevia tavaroita tehokkaammin.”
Talvilajeissa toimivat varusteet ja sopivat vaatteet innostavat harrastamaan, mutta samalla ne muodostavat merkittävän päästölähteen. Fakta on, että luonnonvarojen ylikulutus vaikuttaa suoraan luontokatoon ja ilmastokriisiin. Kun olemassa olevat tavarat saataisiin nykyistä paremmin hyötykäyttöön, luonnonvaroja säästyisi ja päästöt pienenisivät.
“Vähemmän kuluttamisessa ei ole kyse luopumisesta, vaan vastuullinen kuluttaminen on tietoista valitsemista. Ajattelu kannattaisi kääntää niin, että vähemmän onkin enemmän”, Tuomisto näkee.
Kiertotalousajattelu järkeistää vähitellen kulutustottumuksiamme
Kulttuurimme rakentuu vahvasti tavaroiden ostamiselle: verkkokaupat houkuttelevat törsäämään ilman sen kummempaa harkintaa, moni haksahtaa shoppailemaan kertakäyttöistä krääsää, olemassa olevia tavaroita ei jakseta korjata ja kaikki asiat pitää omistaa itse.
Tuomiston mukaan ostaminen on eräänlainen tapa olla olemassa. Koska kuluttamisen normit ovat niin syvään juurtuneita, muutosta tarvitaan niin yksilöiden kuin yhteiskunnan tasolla.
Kaiken ytimessä on kiertotalous. Keskeistä kiertotalousajattelussa on se, että neitseellisten luonnonvarojen käyttöä vähennetään ja samalla materiaalien arvo pyritään säilyttämään yhteiskunnassa mahdollisimman pitkään.
Kun kiertotaloudesta tulee oikeasti varteenotettava vaihtoehto uuden tuottamisen ja ostamisen sijaan, kuluttajat muuttavat pikkuhiljaa toimintatapojaan. Näin vaikkapa laadukkaiden urheiluvarusteiden hankkimisesta käytettynä tuleekin ihailtavaa ja haluttavaa.
“Tavaroiden korjaaminen ja huoltaminen sekä vuokraaminen ja lainaaminen pitäisi tehdä niin huolettomaksi, sujuvaksi ja halvaksi, että ihmiset alkaisivat käyttäytyä toisin. Tällä puolella tarvitaan vielä innovaatioita”, Tuomisto toteaa ja jatkaa:
“Olennaisessa osassa on uuden oppiminen eli se että ei osteta aina uutta vaan huolletaan ja korjataan vanhaa. Ei tarvitse mennä edes esihistoriaan asti, kun tämä on ollut tavallista arkea. Esimerkiksi oma mummini ja äitini ovat korjanneet tai korjauttaneet aina vaatteensa.”
Tunnetusti vaikkapa vaatteiden korjaaminen vaatii taitoa, jotta jälki on priimaa. Jokainen voi tarttua itse neulaan ja lankaan, mutta Tuomisto peräänkuuluttaa myös tarvetta alan osaajille. Palveluntarjoajia kaivataan lisää, jotta yhä useampi hoksaisi viedä vaatteensa korjattaviksi.
“Hinta voi olla monelle kynnyskysymys, jos korjaaminen on kalliimpaa kuin uuden ostaminen. Yhteiskunta voisi työntää meitä kuluttamaan viisaammin, ja siksi Suomessa korjauspalvelujen arvonlisäverokantaa kannattaisi laskea.”
Toisaalta vaikkapa laskettelutakin korjaaminen onnistuu kätevästi ja nopeasti myös vaatelaastarilla. Laastari kiinnitetään tekstiiliin vain minuutissa hankaamalla, ja vaate on jälleen käyttökunnossa. Vaatelaastarin verkkokaupasta voi hankkia vaatelaastareita POWin logolla varustettuna.
Vastuullinen ostaminen perustuu joka kerta vakaaseen harkintaan
Millaista vastuullinen kuluttaminen sitten käytännössä on? Tuomisto kannustaa pysähtymään ja harkitsemaan ennen jokaista ostopäätöstä, onko kyse todellisesta tarpeesta vai hetkellisestä halusta. Sama pohdinta on hyvä käydä, onpa kyseessä uusi tai käytetty tavara.
Lumilaudan kohdalla voi miettiä: Tarvitsenko uutta lumilautaa varmasti? Haluanko juuri tämän laudan? Käytänkö lautaa koko sen elinkaaren ajan? Miten huollan sitä? Mitä teen laudalle, kun en enää itse laske sillä? Onko lauta laadukas, jotta sillä on jälleenmyyntiarvoa?
“Kun jotain sitten ostaa, niin ostaa vähemmän mutta parempaa. Kannattaa suosia laadukkaita tavaroita, jotka kestävät käyttöä ja kulutusta. Usein tällaisiin tavaroihin sitoutuu paremmin ja niihin muodostuu jonkinlainen suhde”,
Tuomisto vinkkaa ja kertoo oman esimerkin:
“Minulla oli melkein 15 vuotta vanhat tosi hyvät vaelluskengät, mutta jostain syystä niiden pohja hapertui. Kenkien kanssa oli kävelty vaikka missä, ja ne olivat kuin paras kaveri kaikilla retkillä. Silloin harmitti oikeasti, kun kengät menivät rikki.”
Uuden ostamisen sijaan urheiluvaatteita ja -varusteita löytyy nykyään käytettyinä – ja parhaimmillaan oikein hyvälaatuisina. Etsivä kyllä löytää, kunhan jaksaa hieman kierrellä kirpputoreilla tai tutkailla myynti-ilmoituksia käytetyn tavaran verkkopalveluista.
“Itse käyttäydyn niin kuin opetan muitakin. Ostan käytettynä ja ostan Torista. Minulla on siellä hakuvahteja päällä aina, kun etsin jotain tiettyä ja tietyssä koossa. Kun sitten käyn tuloksia läpi, ehdin monesti jo kyllästyä, enkä enää oikeasti tarvitsekaan sitä tavaraa”, Tuomisto naurahtaa.
Jotta omien olemassa olevien talviurheilukamppeiden käyttöikää saa pidennettyä entisestään, niitä on tärkeää huoltaa säännöllisesti ja korjata aina tarpeen tullen. Tämä koskee niin vaatteita kuin harrastusvarusteitakin.
Jos taas jollekin tavaralle ei ole jatkuvaa tarvetta, sen voi aina lainata tai vuokrata. Jos harrastaa satunnaisesti laskettelua tai hiihtoa, tarvitseeko silloin välttämättä omaa lumilautaa tai suksia? Tai kenties suksiboksin voisi saada naapurilta lainaan talviloman ajaksi?
Käytettyjä tavaroita myymällä saa helposti säästöjä sukanvarteen
Käytetyn tavaran kauppa onnistuu vain, jos tavaroita on oikeasti kaupan. Siksi omia nurkkiaan kannattaa koluta säännöllisesti – esimerkiksi syksyn tullen – ja laittaa itselleen turhat talviurheiluvaatteet ja -varusteet kiertoon.
“Käytännössä käytetyn tavaran kauppaa ei voida käydä, ellei kaapin perältä laiteta niitä tarpeettomina makaavia tuhansia tavaroita kiertoon”, Tuomisto tähdentää.
Monesti talvilajeihin vaadittavat välineet – kuten lumilaudat, sukset ja monot – ovat varsin arvokkaita. Urheilutavaroissa on kiinni valtavat määrät nukkuvaa pääomaa, ja myymällä turhat tavarat voi tehdä hyvätkin tienestit.
Hallittu varustemäärä luo myös tilaa hengittää ja tarjoaa mahdollisuuden keskittyä olennaiseen sen sijaan, että sietäisi tavara-ahdistusta. Aikaa ja energiaa ei tarvitse uhrata esimerkiksi monien suksien säilyttämiseen ja huoltamiseen.
Käytetyn tavaran markkinapaikkoja on lukuisia, ja Tori.fi on niistä yksi. Facebookista löytyy myyntipalstoja retkeilyvarusteille. Osa kirpputoreista on keskittynyt etenkin urheiluvälineisiin.
“Myyntiajankohta on tosi tärkeä. Silloin pitää pystyä asettumaan ostajan housuihin. Kukaan ei ole ostamassa lumilautaa nyt keväällä, vaan se kannattaa laittaa myyntiin, kun sesonki alkaa. Silloin laudasta saa parhaan hinnan, ja se menee kaupan nopeasti.”
Jos omia talvi- tai ulkoiluvaatteitaan tai muita urheiluvarusteitaan ei halua tai viitsi myydä, ne voi myös lahjoittaa hyvään tarkoitukseen tai laittaa vuokralle vaikkapa Hygglo-palvelun kautta. Tällöinkin tärkeintä on, että tavaran käyttökertojen määrä kasvaa ja käyttöikä pitenee.
“Parhaiten arvonsa säilyttävät bränditavarat, koska ne ovat tyypillisesti laadukkaita, haluttavia ja houkuttelevia myös käytettyinä. Usein brändituotteet ovat helpommin jäljitettävissä: niille voi löytää tarkat kokotaulukot sekä varaosia”, Tuomisto neuvoo.
Harkitseva kuluttaja kannustaa muitakin kestävään elämäntapaan
Tuomisto on havainnut viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana ilahduttavan muutoksen suomalaisten kulutuskäyttäytymisessä: vuosi vuodelta käytetyn tavaran ostaminen ja myyminen on tullut normaalimmaksi ja yleisemmäksi.
Tällä hetkellä käytetyn tavaran kauppa kasvaa kaikissa Pohjoismaissa nopeammin kuin uuden tavaran kauppa. Mutta kun sitä verrataan kaikkeen uuden tavaran myyntiin, käytetyn tavaran osuus on edelleen marginaalinen.
“Tori.fi:n tavoitteena on tehdä käytetyn tavaran ostamisesta ja myymisestä niin helppoa ja haluttavaa, että se olisi jokaiselle ihmiselle ensisijainen valinta. Haluamme, että hyvä tavara kiertää eikä jää kaappeihin makaamaan”, Tuomisto korostaa.
Käytetty tavara ei kuitenkaan ole automaattisesti auvoisa ratkaisu ylikulutukseen. Holtittoman shoppailun sijaan myös käytetyn tavaran ostamisessa maltti on valttia.
“Kestävään kuluttamiseen liittyy vahvasti itsetuntemus. Halpa hinta ei saa ohjata tarpeettomaan hamstraamiseen, vaan ihminen käy joka kerta sen saman pohdinnan, onko kyse aidosta tarpeesta vai mielihalusta.”
Parhaassa tapauksessa ihminen ostaa uuden tavaran sijaan saman asian käytettynä. Tällöin puhutaan korvausasteesta. Tori.fi:n selvityksen mukaan suomalaisten käytettyinä ostetuista tavaroista vain alle puolet korvaa tarpeen ostaa kyseisen tavaran uutena.
Vaikka korvausaste vaihtelee eri tuotteiden välillä, se on paras vapaa-aikaan, urheiluun ja harrastamiseen liittyvillä tavaroilla. Niin huippu-urheilijat kuin tavalliset kuntoliikkujat voivat olla kestävän kuluttamisen esikuvia ja laittaa omia urheiluvälineitään ja -vaatteitaan kiertoon.
Vaikka kuluttamisen normit muuttuvat hitaasti, meistä jokainen voi olla osa positiivista muutosta. Mitä useampi talvien ystävä ryhtyy karsimaan kulutustaan ja saa muutkin toimimaan yhteisen hyvän eteen, sitä suurempi vaikutus kestävillä valinnoilla on ilmastolle ja luonnolle.
10 parasta vinkkiä, kun ostat tai myyt käytettyä tavaraa
Lähteitä & lue lisää:
Global Footprint Network
WWF 4.4.2025: Suomen ylikulutuspäivä on sunnuntaina 6.4. – talousjärjestelmä kannustaa edelleen haitalliseen toimintaan
Veera Kinnunen 2017: Tavarat tiellä : sosiologinen tutkimus esinesuhteista muutossa
Sitra, Maria Karttunen 13.11.2020: Kuusi faktaa kiertotaloudesta
Sitra 10.3.2019: Yrityksen pelistrategiassa ovat uudet kiertotalouden liiketoimintamallit
Schibsted 14.6.2024: Half of second-hand purchases replace new ones, report shows
Kuluttajaliitto: Opas arjen jakamistalouteen
Kuvat: Aino Huotari
Olen ollut koko ikäni ulkoilmaihminen ja rakastan Suomen vuodenaikoja – etenkin talvia, jolloin pakkanen nipistelee poskipäitä ja lumipeite kietoo maiseman syleilyynsä. Suksilla olen viihtynyt pienestä pitäen niin rinteessä kuin ladullakin. Sittemmin myös avantouinti ja retkiluistelu ovat vieneet mennessään. Vastuullisuusviestinnän yrittäjänä ja freelancekirjoittajana olen valjastanut ammattitaitoni siihen, että maailmasta tulisi ekologisesti ja eettisesti kestävämpi paikka meille kaikille. Siksi haluan kertoa tarinoita siitä, miksi talvien puolesta kannattaa taistella.
Murrosmedia.fi
Instagram: @murrosmedia
Löytyisikö POWista myös sinulle omannäköinen tapa vaikuttaa ja toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi? Liity jäseneksi, tule mukaan toimintaan ja pääse osaksi talven ystävien yhteisöä.
Mukaan rakentamaan talvien ja ulkoilun ystävien ilmastoliikettä? Etsimme nyt tiimiämme vahvistamaan Hankekoordinaattoria, Viestinnän sisällöntuottajaa, Koulutus- ja yhteisökoordinaattoria sekä Viestinnän ja vaikuttamisen asiantuntijaa 🕒 Haku päättyy 31.8.
Ilmastonmuutos uhkaa meille suomalaisille rakasta talvea. Miten talvet sitten saataisiin pelastettua? ”Pakkasen puolella” -blogisarja avaa niitä konkreettisia keinoja, joita jokainen meistä voi...
Ilmastonmuutos uhkaa meille suomalaisille rakasta talvea. Miten talvet sitten saataisiin pelastettua? ”Pakkasen puolella” -blogisarja avaa niitä konkreettisia keinoja, joita jokainen meistä voi...
