Jäätiköitä, talvia ja kestävää tulevaisuutta puolustamassa – POW Afterwork -leffailta kiinnosti sankoin joukoin talvien ystäviä

Ilmaston kuumeneminen uhkaa maailman jäätiköitä – mutta myös suomalaisille rakkaita talvia. Dokumentti Downstream kuvaa lähietäisyydeltä, miten jäätiköiden sulaminen horjuttaa veden normaalia kiertokulkua, luonnon herkkää tasapainoa ja monia paikallisia elinkeinoja.

POW Afterwork -leffaillan paneelikeskustelussa etsittiin ratkaisuja ilmastokriisin selättämiseksi.

Alati kiihtyvä ilmastokriisi kohdistuu kouriintuntuvasti etenkin maapallon viimeisiin jäätiköihin. YK:n alaisen Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n raportin mukaan maailman jäätiköt ovat sulaneet viimeksi kuluneiden vuosien aikana ennätyksellisen nopeaa vauhtia.

Mitä jäätiköiden sulaminen tarkoittaa? Sen seuraukset ovat radikaaleja niin ympäristön, talouden kuin yhteiskunnan kannalta. Käytännössä emme selviä ilman jäätiköitä muun muassa seuraavien syiden takia:

– Jäätiköiden sulaminen nostaa merenpintaa, mikä uhkaa alavia rannikkoalueita ja saaria.
– Sulamisen takia ekosysteemit muuttuvat, mikä haastaa eläin- ja kasvilajien selviytymistä.
– Sulaminen voi aiheuttaa mittavia tulvia ja kuivuutta. Jokien virtaukset saattavat muuttua.
– Epävarma veden saanti ja vaihteleva laatu näkyy suoraan eläinten ja kasvien elinoloissa.
– Maatalouden harjoittaminen vaikeutuu, jos jäätiköiden sulamisvirtaus kiihtyy ja aikaistuu.
– Ulkoilmalajien harrastaminen muuttuu paikoin mahdottomaksi ilman kunnon jäätiköitä.

Tänä vuonna POW EU:n ja vaatebrändi Icebreakerin yhteistyönä syntyi dokumenttielokuva Downstream. Se havainnollistaa, miltä nykyinen kehityskulku näyttää elintärkeiden jäätiköiden näkökulmasta. Tieteellinen mutta koskettava tapa käsitellä ilmastokriisiä jättää katsojaan jäljen. Elokuva korostaa, että aika toiminnalle on nyt, ei vasta tulevaisuudessa.

POW Afterwork -leffailta kokosi 26. elokuuta täyden salillisen katsomaan elokuvaa, joka pyrkii lisäämään suuren yleisön ja ulkoilmayhteisön tietoisuutta jäätiköiden vetäytymisestä ja sen vaikutuksista. Huomio kohdistuu kolmeen jäätiköiden sulamisvesistä alkunsa saavaan jokeen: Euroopan Rhôneen, Pohjois-Amerikan Columbia-jokeen ja Uuden-Seelannin Waitaki-jokeen. 

Downstream-dokumentin sanoma ei voisi olla pysäyttävämpi: menetämme kaiken, jos emme suojele jäätiköitä.

Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii vahvaa yhteistyötä ja systeemisiä muutoksia

Dokumenttielokuva johdatti paneelikeskusteluun, jota luotsasi POWin hallituksen puheenjohtaja Heidi Kalmari. Keskustelussa pohdittiin, millä tavoin ilmastonmuutosta voidaan yrittää hillitä ja ratkaista. Paneelissa olivat mukana europarlamentaarikko Ville Niinistö, olympiamitalisti ja ympäristövaikuttaja Enni Rukajärvi, Amer Sports vastuullisuusjohtaja Anne Larilahti sekä ilmastoasiantuntija Tuukka Rautio.

Niinistö muistutti osuvasti, että elämän edellytyksenä on toimiva makean veden kierto. Iso osa makeasta vedestä on juuri jäätiköiden sulamisvettä. Siksi jäätiköiden vetäytyminen ja sulaminen horjuttaa perustavanlaatuisesti elämän edellytyksiä.

Jäätiköiden pelastaminen onnistuu vain torjumalla ilmaston lämpenemistä, mikä tarkoittaa käytännössä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä.

Rautio painotti, että olemme jo lähellä monia kriittisiä keikahduspisteitä, joiden ylittymisen jälkeen jokin merkittävä ilmasto- tai ympäristöpaine voi johtaa peruuttamattomiin ja nopeasti eteneviin muutoksiin. Jo nyt ilmaston lämpenemisellä on karuja vaikutuksia. Esimerkiksi Suomessa ilmasto lämpenee huomattavasti nopeammin verrattuna globaaliin keskiarvoon.

“Vaikka päästöjen hillintätoimissa onnistuttaisiin tänään, ilmasto lämpenee viiveellä vielä senkin jälkeen. Siksi sopeutumista ilmastonmuutokseen tarvitaan jo nyt, jotta pystymme toimimaan muuttuneessa ympäristössä”, Rautio totesi.

Niinistön mukaan epätoivoiselta näyttävän ilmastokriisin edessä ei ole kuitenkaan varaa antaa periksi. Sen sijaan tarvitsemme riittävän optimistista, idealistista ja ratkaisukeskeistä ajattelua, jotta näemme, mitä kohti haluamme mennä ja mitä meidän pitää tehdä sen eteen.

“Nyt tarvitaan systeemisiä muutoksia, jotta yksilöt voivat tehdä ympäristöystävällisiä valintoja helposti ja mukavasti”, Ville Niinistö kiteytti.

Hän tähdensi, että ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi tarvitaan kaikkia tahoja paikalliseen, kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön: politiikkaa, tutkimusta, yrityksiä, järjestökenttää ja yksilöitä. Liittolaisuus vahvistaa ajatusta siitä, että kaikilla on yhteinen päämäärä. 

“Ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa on olennaista eri toimijoiden välinen vuoropuhelu ja läpinäkyvyys. Toivoisin, että hyviä käytänteitä jaettaisiin toisiamme tukien ja eteenpäin tuuppien. Meidän on tärkeää osallistaa koko yhteiskunta mukaan”, Rautio jatkoi.

Vastuullisuustyö koskee kaikkia aina yritysmaailmasta urheilukentälle

Yritysvastuun merkitystä paneelikeskustelussa korosti Anne Larilahti. Urheiluvälinekonserni Amer Sportsin liiketoimintaan ilmastonmuutos on iskenyt suoraan: entistä lyhyemmät talvet lisäävät riskejä talviurheiluvälinekaupassa. Käytännössä bisnes sulaa lumen ja jään mukana.

“Yritysmaailmassa meidän pitää olla kannattavia, työllistää ja tehdä tulosta. Mutta miten voisimme asettaa ympäristöarvot ja bisnesarvot samalle viivalle ja edistää molempia yhtä aikaa tasapainoisesti?” Larilahti pohti.

Hän näki, että vastuullisuustyö tuo yrityksille kilpailuetua markkinoilla. Kasvava regulaatiopaine puskee yrityksiä koko ajan eteenpäin. Pelkän vastuullisuusraportoinnin sijaan yrityksissä tarvitaan kuitenkin jatkuvaa arvopohjaista kehitystyötä.

Muun muassa monissa Amer Sportsin liikkeissä on jo panostettu kiertotalouteen, kuten vaatteiden korjaamiseen ja kierrättämiseen, ja siitä odotetaan tulevaisuudessa yhä isompaa bisnestä. Ylikuluttamista voidaan suitsia ohjaamalla ihmisiä kestävien ratkaisujen pariin.

Jos painetta pitää luoda yrityksille, samaa peräänkuulutti Enni Rukajärvi myös urheilukentältä. Yksittäisillä urheilijoilla ja urheilusektorin organisaatioilla on mieletön voima vaikuttaa massojen ajatuksiin ja toimintaan. Ovathan urheilijat esikuvia, joihin moni seuraaja samaistuu.

Rakkaus urheiluun ja luontoon on saanut Enni Rukajärven toimimaan ja puhumaan ilmaston puolesta.

“Meidän olisi tärkeää saada urheilijat ja organisaatiot mukaan viemään viestiä suurelle yleisölle. Tähän tarvitaan tieteellistä tietoa ja lisää kouluttamista. Ilmastotyöstä pitäisi tulla samanlainen itsestäänselvyys kuin reilun pelin periaatteesta, jotta urheilijat voisivat tuoda teemaa helpommin esille”, Rukajärvi sanoi ja lisäsi:

“Yhteistyö ja yhteisön tuki merkitsevät paljon. Esimerkiksi POWilla on tärkeä rooli yhdistää urheilutoimijoita. Myös vastuullisesti toimivat yritykset voisivat alkaa sponsoroida urheilua, millä olisi vahva viesti urheilun seuraajille.”

Jokainen meistä voi olla oman elämänsä aktivisti ja toimia ilmaston hyväksi

Talven ystäviä yhdistää aito huoli siitä, miten kiihtyvä ilmaston lämpeneminen vaikuttaa kaikkeen elolliseen maapallolla. Siksi POWin luotsaaman ulkoilmayhteisön yhteisenä tavoitteena on suojella talvia ja jäätiköitä nyt – ennen kuin on liian myöhäistä. 

Mitä jokainen meistä sitten voi tehdä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi? Tätä kysyimme myös panelisteilta ja leffaillan yleisöltä. 

POW Finlandin perustaja ja yritysaktivisti Niklas Kaskeala mainitsi, kuinka aktivismi on passiivisuuden vastakohta. Jokainen voi valita toimivansa aktiivisesti ilmaston hyväksi, eikä jättäytyä passiiviseen sivustakatsojan rooliin.

“Ei politiikka muuta maailmaa, vaan maailma muuttaa politiikkaa. Kansalaisina tai aktivisteina meidän pitää luoda edellytykset rakenteelliselle muutokselle. Rakenteet eivät tipu taivaalta, vaan niitä luodaan koko ajan. Ihmisten normit ja käyttäytyminen toisintavat rakenteita.”

Anne Larilahti heitti ilmoille kysymyksen, joka vaatii itse kultakin pohdintaa: miten meidän tulisi määritellä uudestaan hyvä elämä ja menestymisen mittarit ilmaston näkökulmasta? Emmehän voi enää jatkaa ylikulutusjuhlaa entiseen malliin. Normeja on muutettava radikaalisti.

“Ilmastovalinnat eivät heikennä elämää, eikä ilmastotyö ole pelkkää luopumista. Meidän pitää puhkoa tällaisia myyttejä, joita monet vastuuttomat populistit viljelevät. Päinvastoin saamme paljon paremman elämän päästövähennysten ansiosta”, Kaskeala painotti.

POW Afterwor -leffaillan järjestivät Protect Our Winters Finland ja Euroopan parlamentin jäsen Ville Niinistö jäätiköiden suojelun teemavuoden 2025 kunniaksi. Jos et päässyt tapahtumaan mukaan, voit katsoa vajaan puolen tunnin mittaisen Downstream-dokumentin täältä.