Ilmastonmuutos uhkaa meille suomalaisille rakasta talvea. Miten talvet sitten saataisiin pelastettua? ”Pakkasen puolella” -blogisarja avaa niitä konkreettisia keinoja, joita jokainen meistä voi tehdä. Lähde kanssamme POW-polulle ja opi lisää siitä, miten ilmastoystävällinen ja vähäpäästöinen yhteiskunta rakennetaan. Yhdessä vaikutamme enemmän.
Huhtikuussa on jälleen aika äänestää, kun kunta- ja aluevaalit tulevat. Meillä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa kestävän ja ilmastoystävällisen tulevaisuuden puolesta. Äänestä siis sellaista ehdokasta, joka haluaa aidosti hyvää talville, ilmastolle ja luonnolle.
Kunnissa tehdään joka päivä lukuisia päätöksiä, joilla on ilmastovaikutuksia. Vaikka vaikutukset eivät näy välttämättä heti suoraan, pitkällä aikavälillä niillä on iso merkitys. Siksi negatiivisia vaikutuksia on tärkeää pienentää ja positiivisia vaikutuksia kasvattaa.
Kunnilla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä, sillä kunnat pystyvät pilkkomaan isoja kansainvälisiä ilmastotavoitteita konkreettisiksi teoiksi. Kuntatason päätösten myötä ilmastopolitiikka tulee ymmärrettävämmäksi ja lähemmäksi arkielämäämme.
Yksittäisille kuntalaisille ja alueen yrityksille kunnat luovat ilmastokestävän arjen edellytykset muun muassa kuntien energiantuotantoon, teollisuuteen, liikenteeseen ja asumiseen liittyvien muutosten kautta. Kuntien ilmastotyö on oleellista niin talvien säilymisen, ihmisten hyvinvoinnin kuin luonnon monimuotoisuuden kannalta.
Valitettavasti kuntien ilmastotyötä jarruttavat edelleen monet tekijät. Kuntaliiton selvityksen mukaan suurimmat haasteet taloustilanteen jälkeen ovat kuntapäättäjien vähäinen kiinnostus ilmastotyöhön, ilmastokestävien ratkaisujen kalleus, konkreettisten ilmastokestävien ratkaisujen puute ja ilmastokeskustelun polarisaatio.
On siis selvää, että kuntien ilmastotyön edistämiseksi kuntien päättäjäpöytiin tarvitaan ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita aiheesta sekä perillä olemassa olevien ilmastoratkaisujen hyödyistä – niin talouden, ympäristön kuin ihmisten kannalta.
Kuntien ilmastotavoitteet jouduttavat kestävää elämistä ja yrittämistä
Miltä sitten näyttää, kuulostaa ja tuntuu kunta, jossa luonto, ilmasto ja ihmiset asetetaan etusijalle? Millaisessa kunnassa ympäristöstä ja ihmisistä pidetään oikeasti huolta?
Kuntaliiton ilmastokyselyn perusteella voidaan arvioida, että yli 90 prosenttia suomalaisista asuu kunnassa, jolla on jonkinlainen ilmastotavoite. Yleisin ilmastotavoite selvitykseen osallistuneilla kunnilla on 80 prosentin käyttöperusteinen päästövähennys vuoteen 2030 mennessä.
Koska kuntien omien toimintojen päästöjen vähentäminen ei välttämättä riitä saavuttamaan asetettuja ilmastotavoitteita, kunnilla on merkittävä rooli vaikuttaa kunnan kokonaispäästöihin. Käytännössä kunnat voivat edistää asukkaiden ja yritysten mahdollisuuksia elää ja toimia ilmastoystävällisesti.
Tyypillisesti kuntien ilmastotyötä motivoi mahdollisuus saada kustannussäästöjä, parantaa kunnan imagoa, näyttää esimerkkiä asukkaille ja yrityksille sekä saada rahallista tukea. Yli 50 000 asukkaan kunnissa näkyy myös kunnan suuri vaikutus koko Suomen päästöihin.
Sen sijaan harvemmin kuntien ilmastotyöhön ovat vaikuttaneet kuntalaisten omat odotukset ja ilmastotyön myönteinen vaikutus kuntalaisten hyvinvointiin. Äänestämällä voit kuitenkin osoittaa, millainen kunta on juuri sinun mielestäsi hyvä paikka elää ja asua.
Fokuksessa liikkuminen, kaavoitus, kuluttaminen ja ruokailu
Joko tiedät, ketä aiot äänestää tulevissa vaaleissa? Alue- ja kuntavaalit järjestetään samanaikaisesti 13. huhtikuuta. Ennakkoäänestyksen aika on 2.–8. huhtikuuta. Listasimme neljä keskeistä ilmastonäkökulmaa, jotka ehdokkaan valinnassa kannattaa ottaa huomioon.
1. Äänestä ehdokasta, joka edistää ympäristöystävällistä liikkumista.
Kunnat ylläpitävät paikallisia joukkoliikennepalveluita ja suunnittelevat liikennejärjestelyjä. Kun Suomi pyrkii kohti hiilineutraaliutta vuonna 2035, kuntien tekemät liikenteen päästöleikkaukset ovat avainasemassa. Kunnissa tulee panostaa julkiseen liikenteeseen sekä kävely- ja pyöräilyväyliin, joiden ylläpidosta huolehditaan myös talvella.
Jotta päästöleikkaukset kohdentuvat oikeudenmukaisesti, liikennejärjestelyissä tarvitaan erilaisia aluekohtaisia ratkaisuja: kaupungeissa tulee vähentää yksityisautoilun tarvetta fiksun kaupunkisuunnittelun avulla ja harvaan asutuilla seuduilla tulee tukea siirtymistä vähäpäästöisempiin kulkuneuvoihin.
2. Äänestä ehdokasta, joka haluaa toteuttaa kestävää kaupunkisuunnittelua.
Kunnat omistavat vaihtelevia määriä maata: peltoja, viheralueita, puistoja ja metsiä. Kunnilla on kaavoitusmonopoli eli mahdollisuus päättää siitä, miten maata käytetään kunnan alueella. Kaavalla voidaan asettaa ehtoja rakentamiselle – esimerkiksi tavoitetasoja vihreän pinta-alan määrälle tai lähivirkistysalueita suojelulle.
Ilmastotyön kannalta on merkityksellistä, miten maa-alueita hoidetaan ja miten niitä rakennetaan. Kaikille avoimet virkistys- ja luontoalueet, arvokkaat luontokohteet sekä viihtyisät harrastusmahdollisuudet ovat riippuvaisia päätöksistä, jotka koskevat kuntien maankäyttöä, kaavoitusta ja kaupunkisuunnittelua.
3. Äänestä ehdokasta, joka kannustaa kestävään kuluttamiseen.
Kuntien tulee olla kestävämpään kuluttamiseen kannustavia toimintaympäristöjä, joissa sekä ilmaston että luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta parempien valintojen tekeminen on helppoa ja mahdollista – sekä asukkaille että yrityksille. Kuntien on tärkeää tukea ja kannustaa siirtymistä kiertotalouteen perustuviin ratkaisuihin.
Kestävien hankintojen tulee olla osa kuntien strategista johtamista, sillä niillä voidaan edistää ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa. Kunnat ostavat joka vuosi valtavia määriä erilaisia palveluita ja tavaroita, joiden vuosibudjetti pyörii keskisuuressa kunnassa kymmenissä miljoonissa euroissa.
Kun palveluita ja tavaroita kilpailutetaan, kunnan on mahdollista vaikuttaa hankintojen ympäristöystävällisyyteen. Kulutuspohjaisten päästöjen ja niiden vähentämisen tulee olla kuntien kestävän kehityksen työn keskiössä. Tavoitteiden toteutumista tulee seurata ja mitata ja niiden vaikutuksista tulee viestiä kuntalaisille avoimesti.
4. Äänestä ehdokasta, joka tukee planetaariset rajat huomioivaa ruokavaliota.
Kuntakeittiöiden ravitsemusta koskevat valinnat ohjaavat kerralla monen ihmisen ruokailutottumuksia. Tarjoillaanhan Suomessa päivittäin julkisin varoin yli miljoona ateriaa. Kuntien vuosittaisessa budjetissa tämä tarkoittaa yli 350 miljoonan euron arvosta ruokahankintoja.
Lisäämällä kasvisruokaa kuntakeittiöiden, kuten oppilaitosten, tarjontaan teemme kuntien ruokatarjonnasta sekä terveellisempää että ilmaston kannalta kestävämpää. Samalla kasvipohjainen ruoka tuo rahallista säästöä kunnille ja kaupungeille.
Greepeacen Puolet parempaa -kampanja kerää yhteen ehdokkaat, jotka ovat sitoutuneet puolittamaan kotikuntansa eläinperäisten tuotteiden hankinnat vuoteen 2030 mennessä ja edistämään kasvisruoan lisäämistä kunnallispolitiikassa omalla työpanoksellaan.
Vuoden 2025 Ilmasto- ja Luontobarometrien mukaan ilmasto- ja luontokysymykset nähdään kuntapolitiikassa varsin tärkeinä. 81 prosenttia vastaajista kokee, että kuntien tulisi varautua nykyistä aktiivisemmin ilmastonmuutoksen uhkiin, kuten helteisiin, liukastumisiin ja tulviin.
Kuitenkin vain alle puolet kertoo äänestävänsä vaaleissa ehdokasta, joka edistää kunnassa ilmasto- ja ympäristötoimia. Sinä voit valita toisin. Ota selvää oman kotikuntasi ehdokkaista, jotka edistävät ilmasto- ja luontoasioita. Äänestä fiksusti ja vaikuta politiikan suuntaan.
Kaipaatko yhteisön tukea äänestyskopilla? Ennakkoäänestyksen aikaan 2.–8.4.2025 POW järjestää ympäri Suomea ‘’POW After Voteja’’, joihin voit osallistua yksin tai kaverin kanssa! Kaikille avoimet POW After Votet löydät tämän sivun alaosasta.
Tule äänestämään yhdessä POW-yhteisön kanssa. Sen jälkeen jatkamme erilaisten aktiviteettien parissa tapahtumasta riippuen. Aktiviteetti voi olla mitä tahansa luonnon ja lempiharrastusten parissa, koska näiden asioiden puolesta haluamme olla äänessä!
Lähteitä & lue lisää:
Kuntaliitto, 2024: Kuntien ja maakuntien ilmastotyön tilanne 2023
Kuntaliitto, 2020: Ilmastonmuutos ja kunnat
Kuntaliitto, 14.3.2024: Suomalaisista jo 90 % asuu kunnassa, jolla on ilmastotavoite
Hiilineutraalisuomi.fi: HINKU-verkosto
Yle 17.3.2025: Yli puolet suomalaisista on vähentänyt tavaroiden hankkimista ilmastosyistä
Ympäristöministeriö 17.3.2025: Ilmastobarometri ja Luontobarometri 2025 – Tietoisuus luontokadon etenemisestä lisääntynyt, ilmastoratkaisut nähdään Suomelle mahdollisuutena
Kansikuva: Aino Huotari
Kuva: Riikka Hurri
Olen ollut koko ikäni ulkoilmaihminen ja rakastan Suomen vuodenaikoja – etenkin talvia, jolloin pakkanen nipistelee poskipäitä ja lumipeite kietoo maiseman syleilyynsä. Suksilla olen viihtynyt pienestä pitäen niin rinteessä kuin ladullakin. Sittemmin myös avantouinti ja retkiluistelu ovat vieneet mennessään. Vastuullisuusviestinnän yrittäjänä ja freelancekirjoittajana olen valjastanut ammattitaitoni siihen, että maailmasta tulisi ekologisesti ja eettisesti kestävämpi paikka meille kaikille. Siksi haluan kertoa tarinoita siitä, miksi talvien puolesta kannattaa taistella.
Murrosmedia.fi
Instagram: @murrosmedia
Löytyisikö POWista myös sinulle omannäköinen tapa vaikuttaa ja toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi? Liity jäseneksi, tule mukaan toimintaan ja pääse osaksi talven ystävien yhteisöä.
Mukaan rakentamaan talvien ja ulkoilun ystävien ilmastoliikettä? Etsimme nyt tiimiämme vahvistamaan Hankekoordinaattoria, Viestinnän sisällöntuottajaa, Koulutus- ja yhteisökoordinaattoria sekä Viestinnän ja vaikuttamisen asiantuntijaa 🕒 Haku päättyy 31.8.
Ilmastonmuutos uhkaa meille suomalaisille rakasta talvea. Miten talvet sitten saataisiin pelastettua? ”Pakkasen puolella” -blogisarja avaa niitä konkreettisia keinoja, joita jokainen meistä voi...
Ilmastonmuutos uhkaa meille suomalaisille rakasta talvea. Miten talvet sitten saataisiin pelastettua? ”Pakkasen puolella” -blogisarja avaa niitä konkreettisia keinoja, joita jokainen meistä voi...
