Vaikuttava ilmastoaktivismi vaatii rohkeita äänitorvia
Ilmastonmuutos uhkaa meille suomalaisille rakasta talvea. Miten talvet sitten saataisiin pelastettua? ”Pakkasen puolella” -blogisarja avaa niitä konkreettisia keinoja, joita jokainen meistä voi tehdä. Lähde kanssamme POW-polulle ja opi lisää siitä, miten ilmastoystävällinen ja vähäpäästöinen yhteiskunta rakennetaan. Yhdessä vaikutamme enemmän.
Ilmastonmuutoksesta on pakko pitää meteliä, jotta aikakautemme suurin kriisi saataisiin vielä aisoihin. POW Finlandin perustaja ja hallituksen jäsen Niklas Kaskeala, POWin hallituksen puheenjohtaja Heidi Kalmari ja POW-lähettiläs Siv Knudsen kertovat, mikä heitä motivoi olemaan äänessä. Kaskeala ja Knudsen ovat kulkeneet POWin rinnalla koko 10-vuotisen matkan ajan.
“Haluan korostaa muutoksen tarvetta meissä tavallisissa ihmisissä”
– ilmastoaktivisti Niklas Kaskeala, POW Finlandin perustaja ja hallituksen jäsen
Vuosituhannen vaihteen jälkeen Ranskan Alpit houkutteli nuoria opiskelijoita laskureissulle, vaikka budjetti taipui hädin tuskin bussikyytiin. Niklas Kaskeala oli yksi heistä. Hän havaitsi silloin ensimmäistä kertaa, miten paljon alueen jäätiköt olivat vuosien aikana vetäytyneet.
“Asia jäi hautumaan mieleeni, mutta muistan vieläkin sen melankolian tai surun.”
Kaskeala päätyi opintojensa ja työnsä kautta kehitysmaapolitiikan ja kehitysmaaliikkeen pariin. Vähitellen hän suuntautui tekemään vaikuttamistyötä ilmastokriisin taklaamiseksi. Nyt hän kokee olevansa ennemmin ilmastoaktivisti kuin varsinainen ilmastoammattilainen.
“Koen, että ilmastokriisi on ehkä maailman suurin epäoikeudenmukaisuus. Siitä kärsivät kaikkein eniten ne, jotka ovat siitä kaikkein vähiten vastuussa”, Kaskeala kuvailee ja lisää:
“Ilmastokriisi on ihmiskunnan suurin haaste. En varmaan pystyisi tekemään enää oikein mitään muuta kuin ekologiseen kriisiin liittyvää työtä.”
Asioiden kaunistelu ei johda mihinkään
Äänessä oleminen tuntuu Kaskealasta luontaiselta. Ilmastoaktivistina hän on herättänyt julkista keskustelua jo pitkään. Nykyään vaikuttaminen on Kaskealan työtä, kun hän toimii yrittäjänä, puhuu tilaisuuksissa, kirjoittaa mielipideosastoille ja jakaa ajatuksiaan somessa.
“Muut ovat kuvailleet tyyliäni rohkeaksi ja kantaa ottavaksi, mutta itse ajattelen, että sanon vain asiat niin kuin ne ovat. En halua kaunistella asioita. Silti uskon, että jotkut kokevat syyllistävänä jopa faktojen kertomisen.”
“Omassa viestinnässäni haluan korostaa muutoksen tarvetta meissä tavallisissa ihmisissä ja tuoda esiin sitä vastuuta, joka meillä kaikilla on. Edelläkävijät voivat näyttää tässä esimerkkiä.”
Jos aiemmin Kaskeala ajatteli, että politiikka muuttaa maailmaa, nykyään hän näkee, että maailma muuttaa politiikkaa. Toisin sanoen ihmisten ja normien pitää ensin muuttua, jotta politiikka voi muuttua. Kaskealaa kuitenkin turhauttaa muutoksen hitaus.
Sen sijaan kiittävä palaute kannustaa pitämään ääntä jatkossakin. Kaskealaa palkitsee, jos hän saa rohkaistua muitakin ihmisiä toimimaan ja vaikuttamaan. Se on myös POWin tavoite.
“Ilmastoteot ovat aina sosiaalisia tekoja – niitä ei tehdä vain itseä varten. Omien ilmastotekojen vaikuttavuus moninkertaistuu, mitä useampi niistä kuulee, inspiroituu ja ryhtyy toimimaan.”
Ilmastonmuutos on tuotava lähelle yksilöä
Suomeen POW rantautui kymmenen vuotta sitten Kaskealan ansiosta. Tuolloin liike oli aktiivinen lähinnä Yhdysvalloissa. Kaskeala piti vaikuttavana POWin konseptia: laskijat ja lumilautailijat tekivät poliittista vaikuttamista ja lähtivät joukolla lobbaamaan ilmastoasioiden puolesta.
“Kun työni kautta yritin kertoa ilmastokriisin vaikutuksista globaaliin etelään ja kehittyviin maihin, se ei resonoinut suomalaisissa päättäjissä kovin hyvin. Ilmastokriisi tuntui liian kaukaiselta asialta, joka realisoituisi meillä ehkä vasta tulevaisuudessa.”
“Näin POWissa potentiaalia. Jos osoittaisimme ilmastonmuutoksen vaikutuksen talviurheiluun, joka on tosi rakas tosi monelle suomalaiselle, se toisi ilmastonmuutoksen aika lähelle meitä.”
Alussa POWia pyöritettiin täysin vapaaehtoisvoimin – puhtaasta intohimosta talvien suojeluun. Vuosikymmenen aikana vaikuttamistyö on vakiintunut ja ammattimaistunut. POW on täyttänyt yhden aukon suomalaisessa ilmastovaikuttamisessa.
“Strategiamme oli, että meidän pitää ensin voittaa talviurheiluyhteisön luottamus, jotta voimme sitten edustaa tätä yhteisöä niissä pöydissä, joissa päätetään ilmastopolitiikasta. Luulen, että olemme onnistuneet tässä aika hyvin”, Kaskeala valottaa.
Tarve ilmastoaktivismille ei ole vähentynyt kymmenessä vuodessa. Päinvastoin elämme nyt todeksi aikaa, jolloin ilmastonmuutos kiihtyy entisestään. Ihmiskunta ylittää jatkuvasti ilmaston kannalta kriittisiä rajapyykkejä. Siksi POWin merkitys korostuu entisestään.
Kaskeala näkee POWin vahvuutena sen, että helposti lähestyttävä ilmastoliike houkuttelee mukaan monenlaisia ihmisiä ja kannustaa kanavoimaan omat tunteet toimintaan.
“POWissa kyse ei ole katastrofien torjumisesta vaan rakkaan asian puolesta taistelemisesta. Vaikka ilmastotyö on tosi vakavaa ja synkkää, POWissa se ei tunnu siltä.”
“Ilmastoviestinnän pitää pysyä mahdollisimman monipuolisena”
– vastuullisuusasiantuntija Heidi Kalmari, POWin hallituksen puheenjohtaja
Kun on ollut koko elämänsä herkkä maailman ongelmille, epäoikeudenmukaisuudelle ja epätasa-arvolle, kiihtyvältä ilmastonmuutokselta ei ole voinut sulkea silmiään. Heidi Kalmari todisti vuosien varrella toimittajan roolissa, millaista keskustelua ilmastoasioista käydään.
“Työskentelin toimituspäällikkönä matkailulehti Mondossa vuosina 2007–2010, jolloin havahduin viimeistään matkailun vastuuttomuuteen. Jo silloin puhuttiin aika paljon lentämisen ilmastovaikutuksista”, Kalmari kertoo ja jatkaa:
“Olen aina rakastanut laskettelua ja lumijuttuja. Niinpä tein Mondoon kaikki talviaiheiset jutut. Tuolloin näin itse muuttuvan luonnon sekä matkailuun liittyvät ilmasto- ja ympäristöhaasteet.”
Kirjoittaminen on ollut Kalmarille aina luontainen tapa olla äänessä. Lempeästi mutta määrätietoisesti, niin hän kuvailee omaa tyyliään vaikuttaa viestinnän keinoin.
Ilmasto- ja ympäristönäkökulmat ovat uineet lehtiartikkelien lisäksi kolumneihin ja tietokirjoihin. Kalmari on kirjoittanut Lumen jäljillä -teoksen (2021) ja Vastuullisen matkailijan käsikirjan (2009) yhdessä kollegansa Kati Kelolan kanssa.
Toimittajan ja tietokirjailijan työt ovat toistaiseksi jääneet tauolle, sillä Kalmari työskentelee vastuullisuuden ja vastuullisuusviestinnän asiantuntijana konsulttitoimistossa. Nyt ennen kaikkea yritysvastuuseen liittyvät ilmasto- ja ympäristöasiat näkyvät hänen työpöydällään.
Aktivismissa piilee valtava mahdollisuus vaikuttaa
POWin hallitukseen Kalmari hyppäsi vuonna 2018. Hän halusi käyttää kansalaisjärjestössä omaa ääntään itselleen rakkaiden asioiden – talvien ja talvilajien – puolustamiseksi. Onhan osa Kalmarin sydämestä jäänyt lumivalkeiden maisemien kuorruttamaan Lappiin.
“Tunsin heti kuuluvani joukkoon. Omannäköinen porukka on minulle supertärkeä henkireikä. Jaamme POWissa saman intohimon ja tavan tehdä ilmastoaktivismia.”
Kalmari muistuttaa, että aktivismiin mahtuu monenlaista toimintaa. Kaiken ei tarvitse olla aina huomiota herättävän radikaalia – vaikka sitäkin hänen mielestään tarvitaan.
“Yhtä lailla mekin osallistumme POWissa mielenilmauksiin, vaikutamme, puutumme, aktivoimme ihmisiä ja olemme äänessä. POW on siitä ainutlaatuinen ilmastojärjestö, että puhumme rakkaudesta talvien suojeluun pääasiassa positiivisella ja rakentavalla tavalla. Toki tarpeen tullen olemme kriittisiä.”
“Meillä on mahdollisuus vaikuttaa sellaiseenkin porukkaan, jolla on globaalisti järjettömän suuri vaikutus ilmastoon. Jos saamme käännettyä niiden ihmisten päät, joilla on paljon rahaa sekä kulutus- ja vaikutusvaltaa, meidän potentiaalimme on mieletön.”
Vuodesta 2022 Kalmari on toiminut POW Finlandin hallituksen puheenjohtajana. Hänellä on mahdollisuus tavata yritysten johtohenkilöitä, kehittää POWin organisaatiota ja antaa medialle haastatteluja. Koskaan ei tiedä, millaisia kiinnostavia avauksia verkostoista nousee.
Jokaisen kannattaa käyttää reippaasti omaa ääntään
Millaista ilmastoviestintää Kalmari sitten pitää tehokkaana ja vaikuttavana – onhan hän itse myös viestinnän ammattilainen? Hän muistuttaa, että me ihmiset olemme niin erilaisia, että meihin purevat erilaiset tyylit. Yhtä oikeaa tapaa ei ole.
“Ilmastoviestinnän ongelmana on ollut sen yksipuolisuus ja kapeus, mikä sulkee aina joitain ihmisiä pois. Siksi tarvitsemme kaikenlaisia tapoja olla äänessä, jotta saamme vedettyä oikeista naruista riippuen kohderyhmästä”, Kalmari tähdentää.
Nykyisellä populismin ja äärioikeiston aikakaudella ilmastoasioilla on tapana vääristyä julkisuudessa ja jäädä muiden teemojen jalkoihin. Kalmari harmittelee ilmiötä.
“Ilmastoaktivistien pitäisi pysyä jatkuvasti ajan tasalla ja olla muita nerokkaampia siinä, miten ihmisiin vaikutetaan. Erilaisten taktiikoiden luova käyttö korostuu. Emme saa olla viestinnässä liian laiskoja ja ajatella, että kaikki muut kyllä jakavat kanssamme samat arvot.”
Puheenjohtajan roolissa Kalmari iloitsee siitä, että POWin vaikuttavuus on kasvanut koko ajan niin Suomessa, Euroopassa kuin globaalisti. POW nähdään entistä relevantimpana järjestönä, joka tekee vahvaa yhteistyötä yritysten ja muiden tahojen kanssa.
“Kannustamme POWissa kaikkia toimijoita – lajiliittoja, yrityksiä, organisaatioita, urheilijoita ja jokaista yksilöä – olemaan oma-aloitteisesti enemmän äänessä. Vain näin kestämättömiä normeja saadaan purettua. Muutosvoimaa tarvitaan.”
“Pidän aina ääntä, kun se on mahdollista”
– lumilautailija Siv Knudsen, POW-lähettiläs
Yksi yhdeksännen luokan essee on piirtynyt Siv Knudsenin mieleen niin vahvasti, että hän muistaa sen edelleen lähes 25 vuoden jälkeen. Elämänkatsomustiedon tunnilla hän halusi pohtia kasvihuoneilmiötä. Tuolloin ilmastokriisistä ei vielä puhuttu.
“Kun löysin esseen, oli ihan mielenkiintoista havahtua siihen, että olen ollut ilmastoahdistunut jo suurimman osan elämästäni. Mitä enemmän opiskelen ilmastoasioita, sitä enemmän se lisää minulla ahdistusta ja masennusta, eikä luo toivoa”, Knudsen tokaisee.
Lohduttomista ajatuksista huolimatta toiminta keventää Knudsenin oloa, kun hän tietää toimivansa omien arvojensa mukaisesti.
“En halua kuormittaa omilla valinnoillani luonnon kantokykyä enkä olla osa ongelmaa. Haluan mennä illalla nukkumaan sillä ajatuksella, että ainakin itse olen tehnyt voitavani.”
Knudsen hymähtää, kun häneltä kysyy, millainen ilmastoaktivisti hän on.
“Oikeastaan minua huvittaa koko termi, että minua pidetään ilmastoaktivistina, koska tämähän on minulle ihan tavallista elämää ja itsestäänselvyys.”
Avantosauna kirvoittaa avoimiin keskusteluihin
Jos teini-ikäinen Knudsen oli ilmastosta puhuessaan varsin kärkäs ja suorasukainen, sittemmin hän on yrittänyt harjoitella lempeyttä ja positiivisuutta. Aikuistumisen myötä itsetutkiskelu on auttanut hahmottamaan, millainen hän haluaa olla ja millaista viestiä levittää.
Knudsenin periaatteena on käyttää omaa ääntä aina kun se on mahdollista. Jos ilmastoasioista vaikenee, silloin niiden antaa hiljalleen tapahtua.
“Luulen, että minulla on aika sisäsyntyinen etiikka siitä, että heikompia pitää aina puolustaa. En pysty sietämään epäkohtia. Jos katson jonkin asian oikeaksi, olen valmis tekemään töitä sen eteen. Eiväthän luonto ja eläimet pysty puolustautumaan. Kyllä se on ihmisen tehtävä.”
Sosiaalisen median Knudsen kokee nykypäivän polarisoituneessa ilmapiirissä kuormittavana, koska rakentavan keskustelun herättäminen on niin vaikeaa. Niinpä hän tuo äänensä kuuluviin ennemmin ihan tavallisissa arkisissa kohtaamisissa – vaikkapa paikallisessa avantosaunassa.
“Saunassa papparaiset saattavat päivitellä sähkön hintaa. Silloin voi tarttua keskusteluun ja pysäyttää heidät miettimään, mitä fossiilienergia oikeasti tarkoittaa ja miksi sille kannattaisi miettiä muitakin vaihtoehtoja. Saunassa tulee usein hyvää keskustelua.”
Knudsen ilahtuu, jos hän pystyy herättämään ihmisissä tunteita ja ajatuksia. Omista rajoista on kuitenkin tärkeää pitää kiinni: ilmastoteemasta ei jaksa keskustella ihan aina ja kaikkien kanssa.
Lisää empatiaa, ymmärrystä ja faktoja viestintään
Viime vuosina Knudsen on törmännyt varsinkin somessa turhan provosoivaan ja syyttelevään ilmastoviestintään, mikä ei ruoki kovin hedelmällistä keskustelua. Itse hän kaipaa ennen kaikkea empaattisuutta, ymmärrystä ja tietoon pohjautuvaa viestintää.
“Tässä ajassa ihmiset syyllistyvät tosi helposti, jolloin defenssit nousevat pintaan. Siksi yritän aika pehmeästi asetella kysymyksiä, jotta vastaanottaja voisi kokea oman ahaa-elämyksen. Ikään kuin hän olisi itse oivaltanut asian”, Knudsen muotoilee.
Aktiivisena lumilautailijana Knudsen on ollut mukana POW Finlandin toiminnassa alusta lähtien. POWin ideologia tuntui jo 10 vuotta sitten luontevalta kanavalta olla äänessä talvien puolesta. Yhdistyyhän oma rakkaus eli lumilautailu niin vahvasti ilmastoasioiden ajamiseen.
“Ihminen on sen verran itsekäs, että kun hän näkee oman hyödyn – eli mitä hän voi saada, kun pelastetaan talvet – niin häntä on helpompi lähestyä ja puhutella. POWin vahvuutena onkin jalkautuminen ihmisten luokse esimerkiksi hiihtokeskuksissa.”
Knudsen kannustaa kaikkia matalalla kynnyksellä mukaan POWin toimintaan. Hän nauttii siitä, miten samanmielisen porukan yhteisöllisyys voimaannuttaa ahdistavienkin tunteiden keskellä.
“Talvien pelastamisen puolesta on tärkeää puhua yhdessä, jotta planeettamme voisi hyvin vielä tulevaisuudessakin. Vaikuttavin ilmastoteko on sellainen, joka saa muutkin toimimaan.”

Kirjoittaja: Nelli Leppänen
Olen ollut koko ikäni ulkoilmaihminen ja rakastan Suomen vuodenaikoja – etenkin talvia, jolloin pakkanen nipistelee poskipäitä ja lumipeite kietoo maiseman syleilyynsä. Suksilla olen viihtynyt pienestä pitäen niin rinteessä kuin ladullakin. Sittemmin myös avantouinti ja retkiluistelu ovat vieneet mennessään. Vastuullisuusviestinnän yrittäjänä ja freelancekirjoittajana olen valjastanut ammattitaitoni siihen, että maailmasta tulisi ekologisesti ja eettisesti kestävämpi paikka meille kaikille. Siksi haluan kertoa tarinoita siitä, miksi talvien puolesta kannattaa taistella.
Siirry pakkasen puolelle
Löytyisikö POWista myös sinulle omannäköinen tapa vaikuttaa ja toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi? Liity jäseneksi, tule mukaan toimintaan ja pääse osaksi talven ystävien yhteisöä.