Ilmastonmuutos uhkaa meille suomalaisille rakasta talvea. Miten talvet sitten saataisiin pelastettua? ”Pakkasen puolella” -blogisarja avaa niitä konkreettisia keinoja, joita jokainen meistä voi tehdä. Lähde kanssamme POW-polulle ja opi lisää siitä, miten ilmastoystävällinen ja vähäpäästöinen yhteiskunta rakennetaan. Yhdessä vaikutamme enemmän.
”Talviretkeilyssä on ihan erilainen seikkailun maku, jota ei voi saavuttaa kesällä. Jokainen retki jää aina omalla tavallaan mieleen – onpa kyseessä sitten yhden yön tuparetki tai pitkä ja haastava vaellus erämaassa.”
– Saara Atula, Viimeistä murua myöten
Maailma käpertyy pikkuruiseksi otsalampun valokeilassa, kun sydäntalven pimeys sulkee sisäänsä. Kirkkaana tuikkiva tähtitaivas kaareutuu valkoisen maiseman yllä. Paksu lumivaippa vaimentaa kaikki metsän äänet, eikä yhtä korvia huumaavaa hiljaisuutta pysty aistimaan missään muualla.
Täydellisen retkeilysään kruunaa poskia nipistelevä pakkanen ja lumen narskunta askelten alla.
”Talviretkeilyssä on ihan erilainen seikkailun maku, jota ei voi saavuttaa kesällä. Jokainen retki jää aina omalla tavallaan mieleen – onpa kyseessä sitten yhden yön tuparetki tai pitkä ja haastava vaellus erämaassa”, Saara Atula sanoo hymyillen.
Kevättalvella 2023 Atula oli ikimuistoisella hiihtovaelluksella ystäviensä kanssa Ruotsissa Sarekin kansallispuistossa. Sarekia kutsutaan Pohjoismaiden ankarimmaksi erämaa-alueeksi.
”Jäimme Sarekissa myrskyn keskelle jumiin kahdeksi vuorokaudeksi. Meillä oli kuitenkin turvallinen olo, koska tiesimme, miten sellaisessa tilanteessa pitää toimia. Vaikka myrskytuuli pauhasi ulkona, teltan sisällä paistoimme pullaa ja juttelimme mukavia. Se tuntui vähän absurdilta ja huvittavalta.”
Alun perin Atula muutti puolisonsa kanssa pääkaupunkiseudulta Rovaniemelle kunnon talvien perässä. Hiihtoharrastukselle otolliset olosuhteet vetivät puoleensa. Erämaisten umpihankien kutsua oli vaikeaa vastustaa, kun etelän talvet alkoivat olla yhä ankeampia ja mustempia.
Atula harmitteleekin kovasti kuluvaa talvea, sillä lunta on satanut harvinaisen vähän ja sade on tullut pitkälti vetenä. Pakkanen ja plussakelit ovat vuorotelleet napapiirin leveyksillä asti.
”Toivon kovasti, että talvet säilyvät meillä jatkossakin, jotta pääsemme vielä harrastamaan talvilajeja yhdessä lapsemme kanssa.”
Ilmastoystävällinen ruokavalio pohjautuu sesongin kasviksiin
Miten Atula sitten päätyi kasvissyönnin pariin? Vuonna 2013 hän lähti nuorena opiskelijana vuodeksi Indonesiaan. Paikallinen ruokakulttuuri painottuu kasviksiin. Jos lihaa syödään, se varataan juhlia varten. Palattuaan Suomeen Atula ei enää kaivannut lihaa lautaselleen.
”Ilmastoraportit vahvistivat ajatustani siitä, että en tarvitse lihaa. Huoli maapallosta ja ekokriisin aiheuttama ahdistus ovat johtaneet siihen, että haluan syödä kasvisruokaa. Se on hyvin helppo tapa pienentää omaa hiilijalanjälkeä.”
Olennaisessa osassa ilmastoystävällisessä ruokavaliossa on siis kasvisten syöminen. Ilmastokriisin ja luontokadon kannalta erityisen kuormittavaa on eläinperäinen ruoantuotanto. Siksi lihan ja maitotuotteiden kulutusta kannattaa ainakin vähentää ja siirtyä kasvipohjaiseen ruokaan.
Ilmastoystävällinen ruokavalio ei tarkoita Atulan mielestä luopumista, koska lihan tilalle saa entistä enemmän herkullisia makuja. Vaikka kasvisruokien tekemistä joutuu hieman harjoittelemaan, se palkitsee taatusti. Ovathan kasvisruoat usein myös liharuokia paljon terveellisempiä.
Täysin vegaani Atula ei ole, mutta hän suosii vahvasti kasvipohjaisia ruokia – etenkin silloin, kun hän kokkaa itse. Ehdottomuus tuntuu turhan rajoittavalta. Ilmastoasioiden lisäksi vaakakupissa painavat eläinoikeudet: tehotuotettu liha ei ole millään lailla eettinen vaihtoehto.
Atula tiedostaa, että kasvisyöntiinkin liittyy ympäristön kannalta kyseenalaisia valintoja. Esimerkiksi riisi ja avokado vaativat kasvaakseen paljon vettä. Riisin voi kuitenkin korvata näppärästi kauralla tai ohralla. Avokadon sijaan taas voi käyttää muita sesongissa olevia kasviksia.
Ruokavaikuttajana Atula on myös innokas suitsimaan ruokahävikkiä, jotta ruoan tuottamiseen kulutetut resurssit eivät mene suotta hukkaan. Samalla voi säästää silkkaa rahaa.
”Kokkaan aina niistä aineista, mitä kaapista pitää käyttää seuraavaksi. Reseptin kannalta ei edes ole niin väliä, mitä kasviksia ruokaan laittaa. Parasta ennen -päiväyksiäkään ei kannata noudattaa niin tarkasti. Tuotetta voi usein vielä käyttää, kunhan ensin katsoo, haistaa ja maistaa.”
Kasvisten syönnistä tulee arkinen rutiini toistojen avulla
Jos kasvisten lisääminen omalle lautaselle tuntuu vielä vieraalta, Atula kannustaa kokeilemaan uudenlaisia makuja rohkeasti. Keskeistä on tehdä kasvisten syönnistä mieluisa rutiini. Erilaisia reseptejä kannattaa testata matalalla kynnyksellä.
”Kiireinen arki ei ole välttämättä paras hetki kokeilla uusia reseptejä. Sen sijaan viikonloppuna voi varata aikaa, että valitsee vaikka ruokablogista tai ilmaisesta ruokalehdestä pari uutta ohjetta. Tulisiko niistä jokin uusi bravuuri?” Atula vinkkaa.
Uusiin makumaailmoihin totuttelu vaatii toistoja. Atula näkee niin kutsutut lihankorvikkeet näppäränä porttina kasvisruokailuun. Esimerkiksi makaronilaatikossa voi käyttää jauhelihan sijaan soija- tai härkäpapurouhetta, härkistä, nyhtökauraa tai vegejauhista. Vaihtoehtoja on monia.
”Kanan tai possun voi puolestaan vaihtaa vaikkapa quorniin, joka on eräänlainen sieniproteiinivalmiste. Samoin lihapullien ja -pihvien tilalle on nykyään lukuisia kasvipohjaisia tuotteita niin pakkasessa kuin kylmäkaapissa.”
Eläinperäisistä tuotteista maidolle, juustolle, ruokakermalle, jogurtille ja jäätelölle on olemassa hyviä vegaanisia versioita. Useinkaan mausta ei edes erota, kummasta on oikeasti kyse. Erilaisia tuotemerkkejä on hyvä kokeilla avoimin mielin, jotta löytää omat suosikkinsa.
Atula muistuttaa myös sesongissa olevista kasviksista, joilla on tavallisesti pienin hiilijalanjälki. Satokauden aikana kasvikset ovat maukkaimmillaan ja edullisimmillaan. Satokausikalenterista voi tarkistaa kätevästi, milloin mitäkin kasviksia kannattaa napata ostoskoriin.
”Esimerkiksi kotimaiset tomaatit ovat talvella kalliita, eivätkä ne oikein maistu miltään. Miksi niitä siis haluaisi silloin ostaa?” Atula havainnollistaa.
Saara Atulan vinkit: kuusi herkullista kasvisruokareseptiä talveen
1) Palak paneer vegaanisena
Palak paneer on intialainen makoisa curry. Kasvipohjaisessa versiossa juusto korvataan tofun kaltaisella kaurapalalla. Pinaattinen herkkuruoka valmistuu nopeasti, edullisesti ja helposti.
2) Tofu-kookoskorma
Tofu-kookoskorma on mainio arkinen curry – eikä mausta tarvitse tinkiä. Korma ei ole tyypillisesti kovin tulista, mutta chilin määrää lisäämällä kormaan saa mukavasti lämmintä potkua.
3) Thaimaalainen kurpitsalaksa
Kaakkois-aasialainen nuudelikeitto koostuu maukkaasta liemestä, johon lisätään nuudelit, yrttejä ja tofua. Kurpitsan lempeä maku tuo keittoon makeaa vastapainoa. Keitto on nopea valmistaa.
4) Talvinen lehtikaalisalaatti luumuvinegretellä ja paahdetuilla porkkanoilla
Värikäs makupaletti tekee talvisesta salaatista ruokaisan ja maittavan. Monipuolinen suutuntuma saa salaatin maistumaan. Herkullisen täyteläinen kastike viimeistelee lämpimän salaattiannoksen.
Ravitsevat linssit, täyteläinen munakoiso ja suolaiset oliivit saavat tämän pastareseptin loistamaan. Selkeät raaka-aineet eivät vaadi ihmeitä, ja vegaaninen pastaruoka valmistuu käden käänteessä.
6) Espanjalainen chorizo-nakkikeitto
Herkullisten makujen täyttämä kasvipohjainen keitto vie kielen mennessään. Mausteisen ruoan ystävä ilahtuu tästä nakkikeitosta, eikä espanjalainen versio vaadi lisävaivaa perinteiseen nähden.
Olen ollut koko ikäni ulkoilmaihminen ja rakastan Suomen vuodenaikoja – etenkin talvia, jolloin pakkanen nipistelee poskipäitä ja lumipeite kietoo maiseman syleilyynsä. Suksilla olen viihtynyt pienestä pitäen niin rinteessä kuin ladullakin. Sittemmin myös avantouinti ja retkiluistelu ovat vieneet mennessään. Vastuullisuusviestinnän yrittäjänä ja freelancekirjoittajana olen valjastanut ammattitaitoni siihen, että maailmasta tulisi ekologisesti ja eettisesti kestävämpi paikka meille kaikille. Siksi haluan kertoa tarinoita siitä, miksi talvien puolesta kannattaa taistella.
Löytyisikö POWista myös sinulle omannäköinen tapa vaikuttaa ja toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi? Liity jäseneksi, tule mukaan toimintaan ja pääse osaksi talven ystävien yhteisöä.
Miten talvien tulevaisuus nostetaan eduskuntavaaleihin 2027? Tutustu POWin Talven puolustajat -kampanjaan, vaalioppaaseen ja ehdokassitoumukseen.
