Protect Our Winters vaatii kestävämpää kisakulttuuria alppilajeihin – mitä se tarkoittaa?
Tällä viikolla POW on nostanut esille huolen siitä, miten Alpeilla runnellaan jäätiköitä maailmancup-kisarinteitä varten. Samaan aikaan Levin säilölumesta rakennettua kisarinnettä on kritisoitu vastuuttomuudesta. Mistä kannattaa olla eniten huolissaan? Entä millaista muutosta POW vaatii?
Nostimme koko kansainvälisen POWin voimin kuluneella viikolla metelin sosiaalisessa mediassa siitä, miten useissa hiihtokeskuksissa Alpeilla myllätään jäätiköitä kaivureiden voimin, jotta pian alkavan alppihiihdon maailmancupin kisarinteet saataisiin kuntoon. Viimeisimmäksi kaivurit ovat tuhonneet esimerkiksi Sveitsin Zermattin hiihtokeskuksen alueella sijaitsevaa Theodulin jäätikköä. Jäätikön myllääminen kasvoi kohuksi Keski-Euroopassa. Kohua paisutti se, että esille nousi myös kysymys, onko kaivauksissa poikettu myös lain sallimilta reiteiltä kisarinteiden pituuden kasvattamiseksi. Rinnetyöt on tällä hetkellä keskeytetty, ja tutkinta on käynnissä.
On hyvä avata tarkemmin, mistä kaikesta tässä on kyse. Ennen kaikkea syy metelin nostamiseen on siinä, ettei tällainen jäätiköiden tietoinen tuhoaminen ole missään nimessä enää tätä päivää. Alppien jäätiköt ovat silmissä hupeneva luonnonvara, joiden sulamisvauhti on viime vuosina ollut ennen näkemätöntä. Pelkästään viimeisen kahden vuoden aikana Sveitsin jäätiköiden kokonaispinta-alasta on sulanut ennätykselliset 10 %.
Kaivureilla on myllätty jäätiköitä jo vuosikausia ja on totta, että yksittäinen muokkaus kisarinnettä varten voi mittakaavassa olla suhteellisen pieni ja verrattavissa tavanomaisten rinneoperaatioiden aiheuttamaan haittaan. Kyse ei ole kuitenkaan pelkästään lumen mylläämisestä, vaan koko mittavasta operaatiosta, jossa energiaa kuluu ja haavoittuvaa alppiluontoa häiritään. Ja ennen kaikkea kyse on teon symbolisesta arvosta – ilmastokriisin ollessa näin pitkällä, ei meillä pitäisi olla enää tarvetta tuhota sitäkään vähää, mitä meillä on jäljellä.
POWin ensisijainen vaatimus on, että kansainvälinen hiihtoliitto (FIS) ottaisi ilmastonmuutoksen vihdoin vakavissaan, alkaisi muuttaa omaa toimintaansa kestävämmäksi sekä osoittaisi selkeää ilmastojohtajuutta. Tämä johtaisi parhaimmillaan merkittävään ilmastopositiiviseen muutokseen niin alppilajien harrastajien, seuraajien, organisaatioiden kuin muiden talviurheiluyhteisön jäsenten keskuudessa.
Tähän asti FIS:n omat toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat kuitenkin olleet täysin mitättömiä. Tämä on käsittämätöntä, sillä ilmastokriisi uhkaa merkittävästi kaikkien lumilajien olemassaoloa.
Yksi keskeinen vaatimuksemme on, että alppilajien maailmancupin kisakalenterit sopeutettaisiin nykyisiin ilmasto-olosuhteisiin. Tämä tarkoittaisi sitä, että kauden aloitusta lykättäisiin myöhemmäksi, jolloin lumiolosuhteet olisivat luonnostaan varmemmat. Lisäksi POW vaatii, että kisakalenteri rakennetaan niin, että se edellyttäisi kisoihin osallistuvilta mahdollisimman vähäistä matkustamista, erityisesti eri mantereiden välillä.
Ovatko lumetus ja säilölumi pahasta vai hyvästä?
Yksikään kisarinne, missään päin maailmaa, ei ole rakennettu puhtaasti luonnonlumen avulla. Sama tilanne on lumilautailuparkeissa sekä kisaladuilla maasto- ja ampumahiihdon puolella. Rinteitä ja latuja on vahvistettu lumettamalla niin Suomessa kuin Alpeilla jo vuosikymmeniä. Ensimmäiset lumitykit otettiin käyttöön Suomessakin jo 1960-luvulla.
Lumettamisen ilmasto- ja ympäristöongelmat liittyvät mittavaan energian- ja vedenkulutukseen. Lumitykkien aiheuttamia ilmastopäästöjä on ratkottu kehittämällä energiatehokkaampia laitteita ja suosimalla uusiutuvia energialähteitä. Veden suhteen kestävämpien ratkaisujen löytäminen on hankalampaa, sillä sitä tarvitaan lumettamiseen mittavia määriä. Suomessa vedenkulutus ei ole yhtä suuri ongelma kuin Alpeilla. Lumetettavat alueet sijaitsevat meillä alueilla, joissa käytetty vesi palautuu luonnolliseen kiertoon, kuten järviin ja jokiin. Suomessa lumettamiseen käytettyyn veteen ei myöskään lisätä ylimääräisiä ravinteita.
Alpeilla lumetuksen vedenkulutus sen sijaan on valtava ongelma. Alpit kärsivät pahasti kuivuudesta, ja paikallisten veden käyttöä on säännöstelty jo vuosikausia. Tällaisessa tilanteessa on oikeutettua kysyä, mihin kaikkeen kallisarvoista vettä siis on suotavaa käyttää? Lisäksi Alpeilla keinolumeen lisätään keinotekoisia ravinteita, jotka ovat haitaksi paikallisille ekosysteemeille. Tykkilumesta tehdyt rinteet myös sulavat hitaammin, ja tämä sekoittaa luonnollista veden kiertokulkua.
Mutta entä sitten säilölumi, josta Levin vastikään rakennettu maailmancup-rinnekin on tehty? (Levin säilölumesta tehdystä maailmancup-rinteestä nousi kuluneella viikolla keskustelu sosiaalisessa mediassa.)
Tykitettyyn lumeen verrattuna säilölumi on ekologisempi vaihtoehto. Edellistalvelta talteen kerätty ja kesän yli säilötty lumi vähentää lumettamisen tarvetta – ja näin ollen myös energian- ja vedenkulutusta. Jos säilötty lumi tuodaan rinteeseen vielä mahdollisimman läheltä, säästyy siinäkin energiaa.
Suomessa ollaan pitkällä säilölumeen liittyvässä tietotaidossa. Vuosi vuodelta yhä suurempi prosenttiosuus talteen otetusta lumesta on saatu säilymään kesän yli. Pidemmän päälle säilölumi on hyvä ratkaisu, jolla voidaan vähentää paitsi tykkilumetusta myös tarvetta erilaisille hiihtotunneleille tai sisälaskettelukeskuksille – jotka ovat siis myös energiasyöppöjä.
Talviurheiluyhteisön on näytettävä esimerkkiä vastuullisuudessa
On tärkeää huomata, että vaikka säilölumi onkin hyvä keksintö, ei sillä tehdä alppi- tai maastohiihtokisoista ilmaston ja ympäristön kannalta vielä kestäviä. Jos maailmancup-kisoihin yhtä viikonloppua varten lennetään ympäri maailmaa, muodostuu kisojen ilmastopäästöistä jälleen kestämätön kokonaisuus. Tämän päälle tulevat vielä lukuisat muut ilmasto- ja ympäristöhaasteet johtuen rinteiden maaston muokkauksesta sekä kisaväen aiheuttamasta muusta kulutuksesta ja ekologisesta kuormituksesta.
Niin alppilajien kuin maasto- ja ampumahiihdon maailmancup-kisojen kestävän tulevaisuuden kannalta on kriittisen tärkeää, että kansainvälinen hiihtoliitto FIS kuten myös koko talviurheiluyhteisö havahtuisi ilmastokriisiin vihdoin sen vaatimalla vakavuudella. On aika siirtyä perässähiihtäjistä edelläkävijöiksi.
Heidi Kalmari
POW Suomen hallituksen puheenjohtaja ja POW EU:n johtokunnan jäsen.
Heidi työskentelee vastuullisuuden ja vastuullisuusviestinnän asiantuntijana sekä on kirjoittanut tietokirjat lumesta ja ilmastonmuutoksesta (Lumen jäljillä, Docendo) sekä vastuullisesta matkailusta (Vastuullisen matkailijan käsikirja, Mondo – yhdessä Kati Kelolan kanssa).
POWin vaatimukset kansainväliselle hiihtoliitolle (FIS):
1. FIS:n on luotava tavoitteellinen vastuullisuusstrategia, joka sisältää tiekartan hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. FIS:n tulisi sitoutua vähintään 50 % päästövähennyksiin vuoteen 2030 mennessä.
2. FIS:n tulee olla kertoa avoimesti ja läpinäkyvästi kaikista ilmasto- ja ympäristövaikutuksistaan.
3. FIS:n kisakalenteri tulee muokata sellaiseksi, että siinä vähennetään mahdollisimman paljon matkustamista ja minimoidaan matkustamisesta koituvat päästöt. Kisakalenterin tulisi myös kunnioittaa olemassa olevia ilmasto-olosuhteita.
4. FIS:n tulee käyttää omaa vaikutusvaltaansa edistääkseen ilmastotoimia kansainvälisellä hallitus- ja valtiotasolla.
Allekirjoita kansainvälisen POWin vetoomus, jossa vaadimme kansainvälistä hiihtoliittoa (FIS) vahvempiin ilmastotoimiin.
Tähän mennessä vetoomuksen ovat allekirjoittaneet 500 talviurheilijaa sekä yli 20 000 talviurheiluyhteisön jäsentä!
Kohti kestävää muutosta – POW tekee yhteistyötä talviurheiluyhteisön toimijoiden kanssa
Snowscape – POWin hanke eurooppalaisen lumiurheilun hiilikädenjäljen kasvattamiseksi
Yhteistyöt kumppaneiden kanssa
POW EU yhteistyö välinevalmistajien kanssa
Lähteet:
Hänggi, Nils: Sofortiger Stopp – Weltcup-Piste liegt ausserhalb des Skigebiets. 20 minuten. 19.10.2023
Jacobs, Angelika: Skiing over the Christmas holidays no longer guaranteed – even with snow guns. University of Basel. 28.12.2022.
Kalmari, Heidi (2021): Lumen jäljillä. Docendo.
Swiss Commission for Cryosphere observation (SCC): Two catastrophic years obliterate 10% of Swiss glacier volume. Swiss Academy of Sciences (SCNAT). Lehdistötiedote 28.9.2023.
Vorkauf, Maria & Robert Steiger, Bruno Abegg ja Erika Hiltbrunner (2022): Snowmaking in a warmer climate: an in-depth analysis of future water demands for the ski resort Andermatt-Sedrun-Disentis (Switzerland) in the twenty-first century. International Journal of Biometeorology.
Kuva: Christoph Jorda, 2018, Söldenin jäätikkö. Itävallan Söldenissä on tehty useita vuosia massiivisia valmisteluja jäätiköllä, jotta Alppihiihdon maailmancup voitaisiin järjestää loka-marraskuussa.
