Viime viikolla vietettiin POW mobility weekiä. Viikon tarkoituksena oli kannustaa ihmisiä vähähiiliseen matkustamiseen ja liikkumiseen. Miksi? Liikkumisen osuus kaikista päästöistä on merkittävä: Euroopassa yli neljännes ja Suomessakin viidesosa. Kotimaassa lähes kaikki liikenteen päästöt syntyvät teillä arjessa ajavista henkilöautoista ja rekoista. Suomi aikoo olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja tämän tarkoittaa, että myös liikenteen päästöjen tulisi puolittua 2030 mennessä ja sen jälkeen nollaan 2045 mennessä.
Kirjoittaja on kahden lapsen äiti, tutkija, juristi, kaupunginvaltuutettu ja parantumaton maailman parantaja. Laura asuu perheeni kanssa Rovaniemellä, missä talvet ovat toistaiseksi pitkiä ja lumisia ja laskupaikat lähellä. Laura haluaa omalta osaltaan vaikuttaa siihen, että meillä olisi puhdasta luontoa ja lumisia talvia myös tulevaisuudessa.
Polttoaineen hintojen nousua dramatisoivat lehtijutut ja autoilijoiden torviprotestit luovat kuvaa siitä, miten ilmastotavoitteiden nimissä autoilu oltaisiin kieltämässä ja ihmisten arkea kurjistetaan tarpeettomasti. On kuultu puheenvuoroja siitä, miten hallitusneuvotteluissa sovitusta polttoaineen jakeluvelvoitteesta tulisi luopua ja samalla säätää polttoaineiden veroalennuksia autoilijoille.
Saastuttaja maksaa -periaate on muuttumassa saastuttajalle maksetaan – periaatteeksi.
Onneksi tilanne ei ole niin mustavalkoinen ja toivoton kuin lööpit antavat olettaa. Liikkumista tai matkustamista ei olla kieltämässä ilmastotoimien nimissä, vaan siitä yritetään tehdä kestävämpää ja puhtaampaa. Suomessa hallitus on viime syksynä sopinut etenevänsä liikenteen päästövähennystavoitteeseen fossiilittoman liikenteen tiekartan avulla, missä esitellään moninainen keinovalikoima tavoitteisiin pääsemiseksi. Poliitikkojen tehtävänä onkin tarjota kaikille ihmisille mahdollisuus sujuvaan ja vähäpäästöiseen liikkumiseen asuinpaikasta, terveydentilasta tai tulotasosta riippumatta. Ilmastokriisin pysäyttäminen vaatii sen, että kaikki pidetään mukana muutoksessa eikä ketään jätetä jälkeen. Tämä tarkoittaa sitä, että kun toimista päätetään, kuullaan niitä, joihin vaikutukset kohdistuvat. Samalla kun päästöjä vähennetään, vähennetään myös eriarvoisuutta.
Yhtenä rakenteellisena ratkaisuna sosiaalisen oikeudenmukaisuuden huomioimiseen ilmastotoimissa voisi olla hiiliosinkojärjestelmä, jossa kasvihuonepäästöjä aiheuttavan toiminnan hintaa lisätään päästöveroilla. Verotuottoja ei kuitenkaan ohjata takaisin valtiolle, vaan ne jaetaan takaisin kansalaisille vaikkapa veronpalautusten yhteydessä. Hallitus onkin jo käynnistänyt valmistelun mallista, jossa energiaveroja kompensoitaisiin tukea tarvitseville ilman, että energiaverotuksen ilmasto-ohjaavuus kärsii. Tämä voisi tuoda helpotusta esimerkiksi maaseudulla asuville pienituloisille ihmisille.
Fossiilisten polttoaineiden hinta on noussut viime aikoina rajusti Ukrainan sodan seurauksena. Ukrainan sota on myös tuonut selkeästi esiin sen, miten energiapolitiikka on ilmastopolitiikan lisäksi ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
Sota on vauhdittanut tarvetta päästä eroon Venäjän tuottamasta fossiilisesta energiasta.
Venäjän aloittama sota näkyy niin sähkölaskuissa kuin bensapumpuillakin. Kallis energia vaikuttaa kaikkeen. PTT arvioi, että ruoan hinta voi nousta Suomessa nopeammin kuin koskaan EU:n aikana, 11 % tämän vuoden aikana. Korkea inflaatio aiheuttaa suurimpia ongelmia köyhissä maissa ja köyhissä kotitalouksissa, joissa rahaa menee suhteessa eniten ruokaan ja energialaskuihin. Niin kuin aina, kriisit osuvat kovimmin niihin, joiden kyky sopeutua shokkeihin on jo valmiiksi syystä tai toisesta heikompi. Ilmastotoimia tehtäessä onkin tärkeä tunnistaa ne erilaiset tilanteet ja todellisuudet, missä ihmiset ovat ja varmistaa, että ilmastotoimia tehdään sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla ja ihmisiä tuetaan kun hinnat nousevat äkillisesti. Ilmastotoimista ei kuitenkaan ole varaa luopua.
Suomessa ylikulutuspäivää vietettiin jo viime viikolla. On selvää, että tapamme liikkua on muututtava kaiken muun kuluttamisen ohella. Samalla kuitenkin on syytä muistaa, ettemme ole samalla viivalla tässäkään asiassa.
Sen vuoksi yksilön toimien tarkastelun ohella on tarkasteltava niitä rakenteita ja järjestelmiä, mitkä toisaalta mahdollistavat vähäpäästöisen liikkumiseen ja mitkä saattavat olla sen esteinä.
Suomessa otettiin uuden ilmastolain avulla iso askel kohti sen varmistamista, että hallituksen kokoonpanosta riippumatta tehdään uskottavia ilmastotoimia ja saavutetaan vuoteen 2035 mennessä hiilineutraalisuus. Ilmastolakia valmisteltaessa on kuultu erityisesti lapsia ja nuoria, joiden tulevaisuudessa ilmastokriisin vaikutukset näkyvät kaikkein selvimmin.
Vaikka poliitikot kantavat suurimman vastuun siitä, että vähäpäästöinen liikkuminen on kaikille helppoa, edullista ja saavutettavaa, vaatii uusi todellisuus meiltä kaikilta myös kulttuurin muutosta, tottumusten ravistelua ja ehkä myös normien päivitystä.
Jos suinkin voit, niin ehkäpä tänään voisi olla hyvä päivä mennä kävellen tai pyörällä töihin, kauppaan tai viemään lasta päiväkotiin? Jos asut toimivien joukkoliikenneyhteyksien varrella, niin voisiko matkat mennä bussilla tai junalla? Voisiko seuraava lomakohde löytyä läheltä ja voisiko sinne matkustaa maata pitkin?
Leveärenkainen sähköpyörä mullisti meidän perheen arkiliikkumisen täysin muutamia vuosia sitten. Sähköavusteisella pyörällä jaksaa vetää lapsia pyöräkärryssä ja leveät renkaat takaavat sen, että talvipyöräily sujuu. Kun vielä saimme käytetyn pyörän kohtuuhinnalla, ei autoilu enää näyttänyt millään tavalla järkevältä lyhyillä kaupunkimatkoilla. Samalla kun hoidan arkiset kulkemiset pyörällä, kuljetan lapsia harrastuksiin ja käyn kaupassa, niin samalla ulkoilen ja liikun.
Ajattelen myös, että tällä pienellä muutoksella annan lapsilleni myös uuden mallin liikkumiseen ja muokkaan omalta pieneltä osaltani arkiliikkumisen kulttuuria vähähiilisempään suuntaan.
Tämän päivän pyöräkärryssä istuvat lapset ovat nimittäin niitä, joita varten ilmastotoimia tehdään, jotta heillä olisi elinkelpoinen planeetta asuttavana.
PS. Vinkkejä vähäpäästöisempään liikkumiseen ja matkustamiseen löytyy POWin uudelta #liikufiksummin sivustolta. Kannattaa tutustua!
POWin viimevuotinen liikenteen päästöihin keskittyvä kampanja POW Mobility Week tulee tänä vuonna uudistettuna ja laajennettuna kuukauden mittaisena kampanjana, joka alkaa keskiviikkona 1. maaliskuuta. “POW Mobility Month 2023” -kampanja haastaa talvi- sekä...
