Back

Jollei jouluna ole lunta

Voiko joulupukki tullakaan? Hän ei pulkallaan pääse kulkemaan lumetonta pintaa maan.

Iskelmälaulaja Vieno Kekkosen levyttämä joululaulu on suurelle osalle suomalaisista tuttu, ja pelkästään sanojen lukeminen saa kevyen rallin soimaan mielessä. Alun perin amerikkalaiseen lauluun suomenkieliset sanat on tehnyt Sauvo “Saukki” Puhtila.

Kun Saukin sanoittama laulu alkoi soida 1960-luvun Suomessa, oli lumeton joulu lähinnä retorinen kysymys. Saattoihan sitä välillä tulla “kesä myös talven keskelle”, mutta vihertävät nurmet joulupyhinä olivat silti varsin harvinaisia. Yllättäviä ihmetyksiä, joista ei osattu kummemmin huolestua.

Nyt on toisin. Etelä-Suomessa on viimeisten vuosikymmenien aikana koettu jo useita lumettomia jouluja, ja viime vuosina yhtä lailla myös pohjoisessa. Ilmastonmuutoksen myötä talvi lyhenee, ja erityisesti sen alku siirtyy yhä myöhäisemmäksi.

Joululaulujen kannalta se ei kuulosta kovin inspiroivalta. “Kuka nyt siitä mustasta ja märästä joulusta haluaisi kirjoittaa?”

Joululaulujen kannalta se ei kuulosta kovin inspiroivalta. “Kuka nyt siitä mustasta ja märästä joulusta haluaisi kirjoittaa?”, tokaisi sanoittaja ja runoilija Sinikka Svärd, kun haastattelin häntä tänä syksynä ilmestyneeseen Lumen jäljillä -kirjaani (Docendo).

Pyörittelen kirjassani lunta monista eri näkökulmista, ja olen haastatellut siihen monia asiantuntijoita ja intohimoisia lumen tuntijoita eri aloilta. (POWin aktiiveista muun muassa Niklas Kaskealaa, Martti Jylhää ja Antti Auttia.) Mitä lumi ja sen hupeneminen merkitsevät pohjoiselle luonnolle, taiteelle ja kulttuurille, matkailualalle, harrastuksille ja talviurheilulle? Entä suomalaiselle identiteetille?

Lumella merkittävä rooli joululauluissa

Joulun kannalta katoava lumi on synkkä juttu. Se selviää, kun alkaa kuunnella yhtään tarkemmin tuttuja joululauluja. Suuressa osassa lauletaan tonttujen ohella lumesta. Sen odotuksesta, sen kauneudesta ja sen luomasta täydellisestä joulun tunnelmasta.

Musta joulu on stressaava ja masentava. Valkoinen joulu on idyllinen ja rauhoittava. Lumihiutaleet tuovat leikin ja ilon. Vesipisarat surun ja haikeuden.

Sanoittaja Svärd miettii kirjassani, että jollei jouluna ole lunta, alamme hakea juhlan tunnelmaa entistä enemmän sisäisesti.

Suomalaisessa joulussa on ollut jo valmiiksi paljon myös haikeutta ja nostalgiaa, ilman lunta kaihoisa mieli saattaa korostua entisestään. Riemuakin toki varmasti vielä riittää, sillä kuuluuhan jouluun myös yhdessäoloa läheisten kanssa, herkkuja ja lahjojakin. Mutta ehkä lumettomuuden mukana voi tulla myös voimakkaampia tunteita, kuten surua, turhautumista ja kiukkua?

Vai mitä mieltä sinä olet: miten olennainen osa lumi on sinun joulusi tunnelmaa? Miltä lumiset joululaulut kuulostavat, jos hanget korkeat nietokset ovatkin pelkkää historiaa?

Lumen merkitystä joululauluissa ja joulun tunnelmassa pääsee miettimään myös POWin joulukampanjan myötä. Mainostoimisto NORD DDB:n avulla POW sanoitti muutaman tutun joululaulun uudestaan. Lumen ja hiutaleiden ovat rallatuksissa korvanneet tulevaisuuden vaihtelevat, arvaamattomat ja märät kelit.

Miltä ne sinun korvaasi kuulostavat?

Teksti: Heidi Kalmari