Ilmoja pitelee

Myönnän heti kättelyssä, että olen huono talvi-ihminen ja siinä mielessä ihan väärään paikkaan syntynyt. Palelevat kintut ja yleinen vilu yhdistettynä liukkauteen ja loputtomiin lumitöihin tekevät minusta ikävän ihmisen. En tykkää, enkä tule toimeen suksien kanssa. Eikö siis kaltaiseni keskieurooppalaiseen talveen haikailevan ihmisen pitäisi hyppiä kuin heinäsirkan onnellisena lämpenevästä ilmastosta?

Pidän myös matkustamisesta ja asuinpaikkani edellyttää auton käyttöä. Silloin tällöin maistuu kunnon pihvi, pimeinä iltoina poltan kynttilöitä ja panen tulen takkaan. Nopeasti ajatellen näillä ansioilla voisi jo saavuttaa mainetta ympäristöuhkana. Millä ihmeen uskottavuudella tällainen syntisäkki perustelee toimintaansa ilmastonmuutoksen vastaisessa yhdistyksessä?

Ilmastonmuutoksen hidastaminen yksilötasolla on arkisia valintoja, joita voi tehdä monesta näkökulmasta: miksi ravata kaupassa ostamassa tuotteita yksi kerrallaan, sen sijaan että tekisi hankinnat suunnitellusti ja säästäisi bensaa (= rahaa) ja aikaa. Miksi pakata ostokset muovikassiin, kun ostoskassi on paljon käytännöllisempi? Miksi pakata hedelmät ja vihannekset ärsyttävään ohueen muovipussiin, jonka suuta ei saa auki muuten kuin kosteiksi nuolaistulla sormenpäällä? Ja mistä ihmeestä on kehittynyt tämä käsittämätön kiima panna valmiiksi muoviin pakatut pakasteet näihin samoihin ärsyttäviin pusseihin? Listaa ympäristön ja oman hyvinvoinnin kannalta fiksuista valinnoista voi jatkaa loputtomiin. Olennaista on ajatella, ekologinen on usein myös ekonomista.

Maapallon ilmaston lämpeneminen on valtava juttu. Helsingin Sanomissa 30.10.2014 (HS/A27-28) kerrottiin, kuinka Tanska pelkää tulvia. Jutussa mainittiin parin viime vuoden aikana tulleista rankkasateista, joita on ollut tavallista enemmän. Mikäli maapallon keskilämpötila nousee kahdella asteella vuoteen 2100 mennessä, ennustetaan merenpinnan nousevan 0,7 metriä. Jos tähän mennessä merenpinta on noussut kerran 500 vuodessa 1,7 metriä normaalin yläpuolelle, tulevaisuudessa näin kävisi vuosittain useita kertoja. Kaupunkien kadut, metrotunnelit ja kellarit tulvisivat, elämä olisi jatkuvaa katastrofiin valmistautumista pilviin kohoavine vakuutusmaksuineen.

Kun oma päivittäinen mukavuus juuri tänään ei ole välittömästi uhattuna, on helppo ohittaa uutiset globaaleista ilmastonmuutoskatastrofeista olan kohautuksella. Suosittelen kuitenkin astumaan epämukavuusalueelle ja miettimään toisenkin kerran: rajut ilmastonmuutoksen aiheuttamat sääilmiöt aiheuttavat ongelmia, jotka ennemmin tai myöhemmin vaikuttavat meidän kaikkien elämään.

On ymmärrettävää, että ilmastonmuutoksesta uutisoitaessa tarvittavien toimenpiteiden mittakaava voi yksittäisen pohjoisen kaduntallaajan näkökulmasta tuntua niin valtavalta, ettei siinä muovikassin ostamatta jättämisellä ole mitään vaikutusta. Väärin, kyllä on. Kysymys on joukkovoimasta ja asenteen muutoksesta. Mitä useampi meistä sisällyttää yhden kasviaterian viikoittaiseen ruokavalioonsa, suosii lähiruokaa ja kuluttaa vastuullisesti, sitä varmemmin ja nopeammin vaikutamme maapallon tulevaisuuteen ja omaan ja lähimmäistemme hyvinvointiin. Ilmastonmuutos lisää mm. kuivuutta jo ennestään kuivilla alueilla, aiheuttaa tulvia ja muita sään ääri-ilmiöitä, joiden vaikutuksille kehitysmaiden asukkaat ovat meitä paljon alttiimpia. Mikäli kehitystä ei pysäytetä, ilmastopakolaiset ovat tulevaisuuden uusi avustusta tarvitsevien valtava ryhmä.

Ilmastonmuutos on epäreilu, se kohtelee jo valmiiksi heikoimmilla olevia rajuimmin. Ilmastonmuutos on myös kallis, sään aiheuttamien tuhojen korjaamiseen käytetään varoja myös rikkaissa läntisissä maissa vuosi vuodelta enemmän. On selvää, että poliittisella päätöksenteolla ja rikkaiden teollisuusmaiden tekemillä suurilla valinnoilla saadaan nopeimmin näkyvää tulosta. Vastuutaan ei kuitenkaan meistä kukaan saa yksilötasollakaan paeta. Suomen hiilijalanjäljestä kotitalouksien osuus on lähes 70 %. Sen lisäksi on hyvä tietää, että suomalaisten henkilökohtainen jalanjälki on yksi maailman suurimmista, jopa viisinkertainen vaikkapa kiinalaisiin nähden.

Mieti, mikä on kivempaa: että Tanskassa viljellään yhä enemmän viiniä ja meillä ei hiihdä minun lisäkseni muutkaan, vai puhdas ilma, normaalit vuodenaikoja noudattavat kelit ja ihmiskunnan parempi tulevaisuus terveessä ympäristössä? Tee Ilmastolupaus (www.ilmastolupaus.fi) ja katso, mitä jälkeesi jätät. Lämpöiset sukat, nastat talvikenkien pohjissa ja torstain hernesoppa lihattomana. Siinä se – helppo valinta!

Hannele Eklund toiminnanjohtaja Myrskyvaroitus - Storm Warning ry

Hannele Eklund
toiminnanjohtaja
Myrskyvaroitus – Storm Warning ry