Pienennä hiilijalanjälkeäsi – Osa 2: liikkuminen

Kaasutankkaus

Kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt muodostavat noin 20 prosenttia Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Liikkuminen onkin asumisen ja ruoan ohella yksi yksityisen kulutuksen suurimpia päästölähteitä.

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen edellyttää sekä uuden tekniikan ja vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönottoa että muutoksia liikkumistavoissa.

Tässä blogissa tuodaan esiin muutamia mahdollisuuksia, joilla yksittäinen laskija voi omilla valinnoillaan pienentää liikkumisestaan johtuvaa hilijalanjälkeä.

***

Suomalaisten liikkumisessa henkilöauto on keskeisessä asemassa sekä päästöjen että liikuttujen kilometrien näkökulmasta. Henkilöautolla ajo muodostaa keskimäärin suomalaisen liikennepäästöistä noin 70 %. Loput muodostuvat joukkoliikenteestä, kuljetuspalveluista ja valmismatkoista. Tämän vuoksi muutokset erityisesti henkilöautoilussa ovat edellytys liikenteen päästöjen vähentämiselle.

Uuden auton valinta on tieliikenteen päästöjen kehityksen kannalta kriittinen, koska autot pysyvät liikenteessä pitkään. Suomessa henkilöautot ovat keskimäärin 18 vuotta käytössä.

Ensisijaisesti tulisi valita mahdollisimman vähän kuluttava auto, joka on myös useimmissa tapauksissa taloudellisesti edullisin. Moottorin tehot, teknologia ja auton kokoluokka vaikuttavat lopputulokseen.

Valittavan uuden auton tulisi olla mahdollisimman energiatehokas polttoaineen valinnasta riippumatta. Mitä pienempi auto, sen vähemmän sen liikuttaminen vaatii energiaa. Esimerkiksi pienten bensiiniautojen päästöt ovat jopa 15% pienemmät kuin vähäpäästöisimpien perhekokoluokan autojen.

Mikä polttoaine kannattaa sitten valita jos haluaa minimoida uuden auton päästöt? Vähäpäästöisiä vaihtoehtoja on lukuisia.

Hybriditeknologia mahdollistaa bensiini- ja dieselautoissa noin 30 % pienemmän päästön vastaavaan perinteiseen polttomoottoritekniikkaan perustuvaan autoon nähden. Kaasukäyttöinen auto taas pienentää noin 10 % päästöjä vastaavaan bensiinikäyttöiseen autoon nähden. Etanolipohjainen RE 85 polttoainetta käyttävä flexifuel-auton päästöt ovat 60 % pienemmät kuin vastaavan fossiiliseen bensiiniauton. Kaasukäyttöisissä autoissa biokaasun käyttö pienentää ajon päästöt alle kolmasosan verrattuna maakaasuun. Sähköautoilla voi jo yli puolittaa autoilunsa päästöt.

Ylivoimaisesti tehokkain tapa vähentää henkilöautoilusta syntyviä päästöjä on kuitenkin vähentää autolla ajettavia kilometrejä. Ajokilometrejä voi vähentää vaihtamalla auton julkisiin kulkuneuvoihin, pyöräilyyn ja jalankulkuun, yhdistämällä matkoja sekä yhteiskuljetuksilla.

Keskimääräinen autoilija voi vaihtamalla vuoden aikana 1500 autokilometriä linja-autoon, 1500 kilometriä junaan, 1500 kilometriä kävelyyn tai pyöräilyyn, jättämällä 1500 kilometriä ajamatta yhdistelemällä matkoja sekä ajamalla jäljelle jäävät ajokilometrit taloudellisesti, vähentää liikkumisestaan johtuvia kasvihuonepäästöjä jopa 40 % lähtötilanteesta.

***

Toinen merkittävä suomalaisten liikkumisesta johtuva päästölähde ovat vapaa-ajan ulkomaanmatkat. Suomalaiset tekevät vuodessa lähes 10 miljoonaa ulkomaanmatkaa, näistä vapaa-ajanmatkoja on 7,8 miljoonaa.

Puolet yli sata kilometriä pitkistä ulkomaanmatkoista tehdään lentäen. Esimerkiksi suora edestakainen lento Suomesta Kaakkois-Aasiaan tuottaa yli puolet keskimääräisen suomalaisen koko vuoden kaiken liikkumisen ilmastovaikutuksista.

Vaikka lentomatkoja tehdään lukumääräisesti vähän, niiden osuus liikenteen ilmastovaikutuksista on suuri. Tutkittaessa saksalaisten tekemiä matkoja saatiin selville, että vaikka lentomatkojen osuus henkilöliikenteen matkojen lukumäärästä on alle prosentti on niiden osuus henkilöliikenteen päästöistä jopa 45 %.

Lentomatkojen minimoiminen on siis hyvin tehokas ja helppo tapa vaikuttaa oman hiilijalanjälkensä pienenemiseen.

***

Talviurheilun ystävien on usein liikuttava pitkiäkin matkoja päästäkseen lumen ja vuorten äärelle. Liikkuminen onkin monelle laskijalle yksi suurimmista henkilökohtaiseen hiilijalanjälkeen vaikuttavista tekijöistä.

Jokainen meistä voi tehdä oman pienen osansa talvien pelastamiseksi ja pienentää omaa liikkumisesta johtuvaa hiilijalanjälkeä. Kannattaa miettiä, mikä on tärkeää ja välttämätöntä. Etelä-Suomesta katsottuna vähäpäästöinen puuterin pöllytys suurilla vuorilla ei tunnu kovinkaan mahdolliselta, koska vuoria ei ole takapihalla ja junallakin vuorille pääsy vaatii useamman päivän.

Täytyy kuitenkin muistaa, että henkilökohtaisia päästöjä tulee tarkastella kokonaisuutena. Jos minimoi työmatkaliikkumisesta, asumisesta ja ruokavaliosta johtuvat päästönsä, voi itselleen ehkä helpommin suoda satunnaisen pidemmän matkan vuorten ja lumen ääreen.

Laskijat voivat myös vaikuttaa liikenteen päästöihin järjestelmätasolla. Vähäpäästöistä liikkumista voidaan edistää ja mahdollistaa poliittisilla päätöksillä. Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kasvu edellyttää nimittäin kaavoitusta ja infrastruktuuria, jossa päivittäiset määränpäät ovat kilpailukykyisesti saavutettavissa näillä kulkutavoilla.

Myös henkilöauton ja muun liikenteen polttoaineen valintaan voidaan vaikuttaa julkisen vallan ohjauskeinoilla. Julkisen vallan voimakkaan ohjauksen ansiosta Norjan myydyin uusi auto on sähköauto.

Laskijan tärkein keino vähentää liikkumisestaan johtuvia päästöjä taitaakin olla pitkällä tähtäimellä yhteiskunnallinen vaikuttaminen vähäpäästöisten liikkumistapojen puolesta. Siksi poliittinen vaikuttaminen onkin POWin listaamien vaikuttamistapojen kärjessä.

Blogin lähteenä on käytetty Ilmastopaneelin Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa -raporttia (2014).

Kirjoittaja Niklas Kaskeala on Protect Our Winters Finland ry:n puheenjohtaja.

Kirjoittaja Niklas Kaskeala on Protect Our Winters Finland ry:n puheenjohtaja.

Pienennä hiilijalanjälkeäsi blogisarjan seuraavassa osassa tarkastellaan ruokavaliosta aiheutuvia päästöjä ja miten niitä voisi vähentää.